Vii­me vuo­si jat­kui met­sä­ti­la­kau­pan osal­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­la vilk­kaa­na. Maan­mit­taus­lai­tok­sen tilas­ton mukaan mui­den kuin suku­lais­ten väli­siä yli kym­me­nen heh­taa­rin met­sä­ti­la­kaup­po­ja teh­tiin Poh­jois-Poh­jan­maal­la vii­me vuon­na noin 500 kpl. Poh­jois-Suo­men Met­sä­mark­ki­noi­den (PSMM) kaut­ta teh­ty­jen tila­kaup­po­jen kes­ki­heh­taa­ri­hin­ta oli vii­me vuo­den aika­na Poh­jois-Poh­jan­maal­la noin 2 800 euroa/metsämaahehtaari (pois lukien kitu- ja jou­to­maat). Vuo­teen 2020 ver­rat­tu­na hin­ta on nous­sut perä­ti 30%. 

Yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le syr­jäy­ty­mi­sen hin­ta on yksi­löl­le kova. Hän mak­saa hin­taa koko ikän­sä ja usein huo­no-osai­suus myös periy­tyy seu­raa­val­le suku­pol­vel­le. Syr­jäy­ty­mi­sen hin­nas­ta yhteis­kun­nal­le on teh­ty monia las­kel­mia vii­me vuo­si­na. Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­ton arvioi­den mukaan yhden syr­jäy­ty­neen nuo­ren hin­ta yhteis­kun­nal­le on yli mil­joo­na euroa. Voi­tai­siin­ko osa tuos­ta yli mil­joo­nas­ta euros­ta käyt­tää siten, että nuo­ri ei syr­jäy­dy­kään vaan hänes­tä tulee osa yhteiskuntaa.

Tule­vis­sa alue­vaa­leis­sa on kyse ihmis­ten arjen tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­ses­ta. Se tar­koit­taa olo­suh­tei­ta, jois­sa jokai­nen voi kokea oman hen­ki­lö­koh­tai­sen arken­sa tur­val­li­sek­si. Poli­tiik­ko­jen tär­kein teh­tä­vä on var­mis­taa ihmis­ten tur­val­li­nen arki Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Suomessa.

Jo jon­kin aikaa van­hus­ten­hoi­dos­sa on ollut tavoit­tee­na vähen­tää lai­tok­sis­sa asu­vien mää­rää ja pai­not­taa koto­na asu­mis­ta. Aja­tus on kau­nis, kos­ka koto­na­han mei­dän kaik­kien on paras olla. On kui­ten­kin hyvä pysäh­tyä tar­kas­te­le­maan koti­hoi­dos­sa ole­vien ikäih­mis­ten tilan­net­ta kun­ta­koh­tai­ses­ti, asuu­ko koto­na lii­an huo­no­kun­toi­sia van­huk­sia ja mitä voi­si teh­dä koto­na pitem­pään pär­jää­mi­sen edistämiseksi.

Heti uuden vuo­den alka­jai­sik­si meil­lä on käsil­lä alue­vaa­lit. Vali­tet­ta­van pal­jon tun­tuu vie­lä ole­van epä­tie­toi­suut­ta niin vaa­leis­ta, omas­ta äänes­ty­sa­lu­ees­ta kuin alue­val­tuus­tois­sa pää­tet­tä­vis­tä asiois­ta. Fak­taa kui­ten­kin on, että tule­vat alue­val­tuu­te­tut käyt­tä­vät ylin­tä pää­tös­val­taa alu­een­sa kai­kis­ta sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men pal­ve­luis­ta. Niis­tä, jois­ta tähän saak­ka on pää­tet­ty kun­tien val­tuus­tois­sa, sosi­aa­li- ja ter­veys­lau­ta­kun­nis­sa sekä sai­raan­hoi­to­pii­rin ja pelas­tus­lai­tok­sen eri pää­tök­sen­te­koe­li­mis­sä, ja jois­ta jäl­kim­mäi­set toi­mie­li­met lak­kaa­vat vuo­den 2023 alkuun mennessä.

Tilas­to­jen mukaan pelas­tus­lai­tok­set hoi­ta­vat vuo­sit­tain yli 100 000 teh­tä­vää, jois­ta tuli­pa­lo­ja on noin 12 500 ja lii­ken­ne­teh­tä­viä yli 17 000. Joki­laak­so­jen pelas­tus­lai­tok­sen toi­mia­lu­eel­la teh­tä­viä on noin 3 000 kpl ja Oulu-Koil­lis­maan toi­mia­lu­eel­la liki 5 000 tehtävää.