Hartaus: Kylvämistä
Oletko sinä koskaan tehnyt kylvötyötä? Se on olennainen osa Suomen ruoantuotantoa. Joka kevät pellot valmistellaan ja siemenet kylvetään maahan. Toivotaan, että syksyllä olisi hyvää satoa.
Lue lisääOletko sinä koskaan tehnyt kylvötyötä? Se on olennainen osa Suomen ruoantuotantoa. Joka kevät pellot valmistellaan ja siemenet kylvetään maahan. Toivotaan, että syksyllä olisi hyvää satoa.
Lue lisääOulun kaupunki tunnetaan mm. erinomaisesta pyöräilytieverkostostaan. Kaupungin eri osa-alueita risteilevät ja yhdistävät loistavat pyörätiet. Ne mahdollistavat turvallisen ja helpon tavan liikkua ja tutustua kaupunkiin ja ympäristöön kaikkina vuodenaikoina.
Lue lisääHakkuiden vähentäminen Suomessa ei pysäytä ilmastonmuutosta. Rajoituskaavailujen sijaan on keskityttävä metsien kasvun ja ilmastokestävyyden vahvistamiseen. Panostukset metsien hoitoon ovat kustannustehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta ja turvata maakuntien taloutta. Pohjois-Suomessa hakkuiden rajoittaminen, niin yksityismailla kuin valtion maillakin, merkitsisi maaseudun työpaikkojen menetystä, infran rapistumista ja investointien vaarantumista.
Lue lisääTaas se on alkanut. Siis latujen tallaaminen. Hiihtoladulle änkeävät tuttuun tapaan kävelijät, maastopyöräilijät, koirat ja moottorikelkat. Jotkut tekevät hyvää hyvyyttään latuja ulkoilijoille, mistä kiitämme heitä, mutta työtä ei kunnioiteta. Vuodesta toiseen on sama kulttuuri täällä Isoniemen, Runtelin alueella ja merellä.
Lue lisääPohde on niittänyt mainetta mallioppilaana, jonka taloudenpito on ollut paremmin hallinnassa kuin monilla muilla hyvinvointialueilla. Tämä on edellyttänyt tiukkaa talouskuria, säästämistä ja palveluverkon supistamista, mutta toisaalta se on mahdollistanut uuden yliopistollisen sairaalan rakentamisen ilman viiveitä.
Tunnetila oli korkealla kun sain tiedon tappavasta syövästä. Tunnetila oli myös sekava, kävi siinä mielessä Jumala ym. Syöpä on vaarallinen, kun se ei ilmoita mitään ajoissa. Monesti se löytyy muun tutkimuksen yhteydessä.
Olen kirjoittanut aikaisemminkin nuorten ongelmista, niin ovat monet muutkin, ja puhettakin on riittänyt. Näyttää kuitenkin uutisten valossa siltä, että kirjoitteleminen ja puhuminen eivät auta, vaan tilanteelle pitäisi tehdä jotakin.
Rakastamme kaikki Lumo-valofestivaalia, joka valaisee marraskuun pimeyden. Mutta miksi rajoittaa tätä iloa vain muutamaan päivään? Oulussa, jossa pimeys hallitsee suurimman osan vuodesta, voisi valofestivaali olla jatkuva ilo ja vetovoimatekijä sekä asukkaille että turisteille.
Ikäsyrjintä on edelleen liian tavallista Suomessa. Se näkyy työelämässä, palveluissa ja arjen asenteissa. Meidän on muutettava tätä ajattelua – jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja arvostetuksi iästä riippumatta. On aika tehdä ikä näkyväksi ja varmistaa, että kaikki sukupolvet saavat tarvitsemansa palvelut ja mahdollisuuden hyvään elämään.
Koirat lisäävät meidän hyvinvointiamme. Päivittäiset lenkit – itse käyn aamulla ja illalla tunnin lenkillä koiran kanssa – vaikuttavat sekä fyysiseen, että henkiseen hyvinvointiimme. Verenpaine laskee, verenkierto kohenee ja suurten jalkalihasten hapenottokyky sekä jäntevyys paranevat. Stressitaso laskee ja kävellessä on hyvä meditoida metsässä kulkiessa.
Oulun kaupunki on tehnyt ja on tekemässä laajakantoisia päätöksiä alueensa tuulivoimarakentamisen suhteen. Monilukuiset tuulivoimahankkeet luovat suurta painetta etenkin Yli-Iin kaupunginosaan…
Seuraamme silmät tarkkana Euroopan turvallisuustilannetta. Saako Yhdysvaltojen presidentti Trump ratkaistua Lähi-Idän ja Ukrainan sodat?
Merkillistä toimintaa nuo hiilitase- ja ‑nielumittaukset/mallinnukset sekä niihin liittyvät ‑laskelmat eri maiden välillä. Yhtäkkiä arvot saattavat heittää ylösalaisin, koska kyse on kelläkin käytössä olevasta menetelmästä. Ruotsissa päästöt mitataan, kun taas Suomessa mallinnetaan. Laskelmathan ovatkin sitten teknistä matematiikkaa sijoittamalla luvut kaavoihin. Suomenkin metsät hyppäsivät ykskaks hiilinieluista päästölähteiksi! Ruotsissa hakataan metsiä Suomea rajummin, ja metsätuhoja on enemmän, mutta siitä huolimatta Ruotsin metsät ovat hiilinielu, kun ne Suomessa ovat päästölähde. Ampuuko Suomi itseään jalkaan Luonnonvarakeskuksen(Luke) nyt käyttämällä menetelmällä? Ruotsi todentaa hiilensidontaa, kun taas Suomessa sovelletaan. Ruotsissa maaperän hiilinielujen muutos perustuu mittauksiin ja meillä Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn Yasso-malliin. Tämä on tulossa maallemme eli meille veronmaksajille erittäin kalliiksi tulevaisuudessa ellei laskelmamallimenetelmää ja käytäntöä muuteta.
Länsimaista ajattelua, ja loogista päättelyä eritoten, on hallinnut jo antiikin ajoilta periytyvä dualismi, näkemys, että jokin asia joko on olemassa tässä maailmankaikkeudessa tai ei ole. Tähän perustuvat jo Aristoteleen muotoilemat syllogismit: esim. jos A=B ja B=C, niin A=C. Ja tästä rakentuu myös matematiikka: 2+3=5 on totta kaikissa kuviteltavissa olevissa olosuhteissa ja maailmoissa. Loogisesti muuten ei voi olla.
Ennen kilpailua oli jo tiedossa, kuka tulee valituksi. Siksi voittajaa oli voimakkaasti masinoitu etukäteen julkisuuteen eri medioissa. Se ei kuitenkaan ollut paras Suomen valinta. Parhaat jäivät ulkopuolelle. Eivät päässeet mitenkään esille.
Hyvinvoivat vesistöt ja hyvä pohjavesi eivät ole itsestäänselvyys. Kestävä vesien käyttö ja hallinta on nousemassa entistä tärkeämmäksi kysymykseksi kaikessa toiminnassa.