Scott Der­rick­son kuu­luu James Wanin (Con­ju­ring-sar­ja) ohel­la nii­hin nyky­päi­vän elo­ku­vaoh­jaa­jiin, jot­ka tun­tu­vat par­hai­ten ole­van peril­lä sii­tä, mikä suur­ta ylei­söä pelot­taa. Der­rick­so­nin elo­ku­va Sinis­ter (2012) nimet­tiin vuo­den 2020 brit­ti­tut­ki­muk­ses­sa jopa maa­il­man pelot­ta­vim­mak­si elokuvaksi.

Savon­lin­nan oop­pe­ra­juh­lil­le suun­tau­tu­neen Ran­ta­poh­jan luki­ja­mat­kan suu­rim­man jän­ni­tyk­sen aiheen muo­dos­ti sää, jon­ka ennus­tei­den perus­teel­la piti sisäl­tää raju­ja ukko­sia ja vesi­sa­tei­ta eten­kin juu­ri lau­an­tai­na, jol­loin ryh­män oli tar­koi­tus suun­na­ta sekä lai­va­ris­tei­lyl­le että illan oopperaan. 

Ran­ta­poh­jas­ta 19.7.1973: Äidin par­sies­sa suk­kia esit­tää 6‑vuotias Mat­ti oman idean­sa: “Lai­ta pesu­ve­teen fluo­ria, niin ei tule rei­kiä!” R.L.Olhava

Tun­tuu­ko jos­kus TV-sar­jo­ja kat­soes­sa, että jak­son aika­na ei tun­nu tapah­tu­van hir­veäs­ti mitään? Van­ho­jen, pit­kään jat­ku­nei­den sar­jo­jen koh­dal­la tämä on ymmär­ret­tä­vää: jokai­nen jak­so ei voi olla täyn­nä toi­min­taa ja kään­tei­tä, jot­ta uudet­kin kat­so­jat pää­se­vät hel­pos­ti mukaan.