Kau­pun­gin poten­ti­aa­li­set tuu­li­voi­ma-alu­eet hier­tä­vät asukkaita

Oulun kau­pun­ki on mää­ri­tel­lyt tuu­li­voi­man stra­te­gi­sis­sa lin­jauk­sis­saan poten­ti­aa­lia­luei­ta, jot­ka toden­nä­köi­ses­ti sovel­tui­si­vat alle seu­dul­li­sen koko­luo­kan (mak­si­mis­saan yhdek­sän voi­ma­lan suu­rui­sen) tuu­li­voi­mal­le. Poten­ti­aa­lia­lueil­la ei ole todet­tu kau­pun­gin lin­jaus­ten mukais­ten suo­jae­täi­syyk­sien tai mui­den tie­dos­sa ole­vien asioi­den perus­teel­la tuu­li­voi­maa estä­viä tekijöitä.

– Kau­pun­ki on halun­nut tar­kas­tel­la tas­a­puo­li­ses­ti sen alu­een mah­dol­li­suuk­sia tuu­li­voi­ma­tuo­tan­nol­le. Tuo­tan­toa on myös jär­ke­vää pyr­kiä hajaut­ta­maan laa­jem­mal­le alu­eel­le. Täl­löin voi­vat tul­la kysee­seen myös lähem­mäs kau­pun­ki­ra­ken­net­ta sijoit­tu­vat alu­eet, kuten Jär­ven­pään­kan­gas Jää­lis­sä, ker­too Oulun yleis­kaa­va­suun­nit­te­li­ja Vir­pi Have­ri­nen.

Kau­pun­ki on mai­nin­nut Jär­ven­pään­kan­kaan lisäk­si poten­ti­aa­lia­luei­na myös Taku­kan­kaan Kel­los­sa sekä Yli-Iin Iso-Ryti­suon ja Kota­se­län, jot­ka pois­tui­vat maa­kun­ta­kaa­vas­ta tuulivoima-alueina.

Jää­lis­sä Jär­ven­pää­kan­kaan kaa­vail­tu tuu­li­voi­ma-alue on herät­tä­nyt voi­mak­kai­ta tun­tei­ta. Ihmi­set pel­kää­vät, että tuu­li­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen muut­tai­si arvok­kaan, erää­maa­mai­sen ret­kei­ly- ja vir­kis­ty­sa­lu­een teol­li­suusa­lu­eek­si ja vei­si pois koko kylää yhdis­tä­vän yhtei­söl­li­sen ympäristön.

Pai­kal­li­set nos­ta­vat esiin sen, että tuu­li­voi­ma­loi­den pys­ty­tys vaa­tii mas­sii­vi­sia tie- ja huol­toin­fran rakentamisia.

– Ei se ole pel­käs­tään myl­lyn nos­ta­mis­ta tai­vaas­ta, vaan alu­eel­le tar­vi­taan val­ta­vat tiet ja perus­tuk­set. Ret­kei­ly­rei­tit ja erä­maan tun­tu katoai­si­vat koko­naan, tote­aa asu­ka­syh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Sir­pa Tik­ka­la.

Eri­tyi­se­nä asuk­kaat Jää­lis­sä pitä­vät sitä, että nyt alu­eel­la yhdis­ty­vät met­sä­ta­lous, lii­kun­ta ja luon­to ilman ristiriitoja.

– Tämä on hyvin moni­muo­toi­nen ja eri­tyi­nen alue – soi­ta, puro­ja, kivi­kau­ti­sia asuin­paik­ko­ja. Erä­mai­suus näin lähel­lä kau­pun­kia on ainut­laa­tuis­ta. Alu­een maa­no­mis­tus on pirs­ta­lei­nen, joten sekin saat­tai­si han­ka­loit­taa Jär­ven­pään­kan­kaan käyt­töä tuu­li­voi­maan, vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen Bir­ger Yli­sauk­ko-oja sanoo.

Ret­kei­ly­rei­tis­tö ei ole Jää­lis­sä vain ulkoi­lu­paik­ka, vaan kylä­läi­set koke­vat sen yhtei­sön­sä yti­me­nä. Tal­koil­la raken­net­tu ja yhdis­tys­ten yllä­pi­tä­mä alue on kou­lun oppi­mi­sym­pä­ris­tö, tapah­tu­mien kes­kus ja koko kylän ylpeydenaihe.

– Tämä reit­ti on jää­li­läi­sen yhtei­söl­li­syy­den hui­pen­tu­ma. On teh­ty yhdes­sä, ja vas­tuu sen hoi­dos­ta on jaet­tu eri toi­mi­joi­den kes­ken. Koko kylä on muka­na, ker­too Ylisaukko-oja.

Vir­kis­tys­reitti ei yleis­kaa­va­suun­nit­te­li­ja Vir­pi Have­ri­sen mukaan tee suo­raan alu­ees­ta sovel­tu­ma­ton­ta tuulivoimalle.

– Tuu­li­voi­man ja vir­kis­tyk­sen yhteen­so­vit­ta­mis­ta on mah­dol­lis­ta toteut­taa molem­pien tar­peet huo­mioi­den. Jär­ven­pään­kan­kaan alue on pää­osin met­sä­ta­lous­käy­tös­sä, ja nor­maa­li ympä­ri­vuo­ti­nen vir­kis­tys­käyt­tö on mah­dol­lis­ta, vaik­ka aluet­ta kehi­tet­täi­siin tuu­li­voi­ma-alu­ee­na. Vir­kis­tys­reit­ti taas tul­laan huo­mioi­maan alu­een tar­kem­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa ja vai­ku­tus­ten arvioinnissa.

Have­ri­nen ker­too, että alu­een nimeä­mi­nen poten­ti­aa­lia­lu­eek­si ei tar­koi­ta, että sin­ne oli­si var­muu­del­la tulos­sa tuu­li­voi­maa. Tuu­li­voi­ma-alu­een kehit­tä­mi­nen vaa­tii hänen mukaan­sa riit­tä­vän laa­jan maa­no­mis­ta­jien hyväk­syn­nän sekä yksi­tyi­sen toi­mi­jan aloitteen.

– Tar­kem­man han­ke­sel­vi­tyk­sen yhtey­des­sä voi myös tul­la esiin teki­jöi­tä, jot­ka rajaa­vat voi­ma­loi­den sijoit­ta­mis­ta tai osoit­ta­vat han­ke­ke­hi­tyk­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Tämä kaik­ki sel­vi­te­tään mah­dol­li­sen han­ke­ke­hi­tyk­sen käyn­nis­tyt­tyä, Have­ri­nen korostaa.

Asuk­kaat koke­vat tul­leen­sa sivuu­te­tuik­si poten­ti­aa­lia­luei­den pää­tök­sen­teos­sa. Jää­lin alue pää­tyi poten­ti­aa­lis­ten tuu­li­voi­ma-aluei­den lis­tal­le, kos­ka val­mis­te­li­joil­la ei asuk­kai­den kaa­voi­tuk­ses­ta saa­mien vas­taus­ten mukaan ollut tie­toa ole­mas­sa ole­vis­ta ulkoi­lu- ja liikuntareiteistä.

– Oli häm­men­tä­vää lukea asias­ta yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­tal­ta. Oli­si pitä­nyt kuul­la asuk­kai­ta aidos­ti, nyt sitä ei ole Jää­lis­sä teh­ty lain­kaan, Tik­ka­la harmittelee.

Hän ja Yli­sauk­ko-oja usko­vat ja toi­vo­vat, että mikään tuu­li­voi­mayh­tiö ei edes kiin­nos­tui­si Jää­lin Jär­ven­pään­kan­kaan alueesta.

– En jak­sa uskoa, että tähän oikeas­ti tul­tai­siin tuu­li­voi­maa suun­nit­te­le­maan. Se oli­si lii­an iso kolaus hei­dän mai­neel­leen, arvioi Sir­pa Tikkala.

Yli-iiläis­ten puo­les­ta­pu­hu­ja, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Ris­to Päk­ki­lä tote­aa, että Oulul­le ja osal­le Oulun päät­tä­jiä näyt­tää ole­van se ja sama, mitä Yli-Iis­sä ollaan jos­ta­kin mieltä.

Päk­ki­lä koros­taa, että tuu­li- ja aurin­koe­ner­gi­aa tar­vi­taan sin­ne, min­ne maa­kun­ta­kaa­va osoit­taa, mut­ta alle seu­dul­lis­ten hank­kei­den sijain­tiin pitäi­si olla pai­kal­lis­ten asuk­kai­den enem­mis­tön hyväksyntä.

Yli-Iin alu­eel­le on suun­ni­tel­mis­sa raken­taa usei­ta tuu­li­voi­ma­puis­to­ja, jois­sa yksit­täi­siä myl­ly­jä on suun­nit­teil­la sato­ja ja taas satoja.

– Kau­pun­ki kyl­lä tar­vit­see tulo­ja Yli-Iin alu­eel­ta, mut­ta pie­ni­kin sat­saus alu­een johon­kin pal­ve­luun näyt­tää ole­van lähes mah­do­ton. Täs­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä käy ensin bus­si­lin­jan muut­ta­mi­nen Onni-pal­ve­lu­lin­jak­si ja nyt sekin vähäi­sen lin­jan lak­kau­tus, Päk­ki­lä toteaa.

Hän jät­ti yhdes­sä Eeva-Maria Park­ki­sen, Mat­ti Lukan ja Juk­ka Huo­ta­rin kans­sa eriä­vän mie­li­pi­teen yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan pää­tök­ses­tä säi­lyt­tää Yli-Iin Iso-Ryti­suo ja Kota­sel­kä sekä Jää­lin Jär­ven­pään­kan­gas alle seu­dul­lis­ten koko­luo­kan tuu­li­voi­man potentiaali-alueina.