- Iin kunnan liikunta- ja elintapaohjaaja Taru Laukka on liikuttanut kunnan työntekijöitä ja kuntalaisia hyvinvointipilottihankkeella.
Paralympiamitalisti, yhteensä 24 arvokisamitalia pyörätuolikelauksen pikamatkoilla voittanut Toni Piispanen puhui Iissä unelmista, tiimityöstä ja periksiantamattomuudesta. Ne ovat johdattaneet hänet itsensä menestykseen sen jälkeen, kun hän 17-vuotiaana halvaantui karate-esityksessä. Ne olivat hänen ohjenuoranaan myös, kun hänen reisiluunsa katkesi viime vuonna vain puoli vuotta ennen Pariisin paralympialaisia. Piispanen kertoi tarinaansa Iin kunnan työntekijöille suunnatun Hyvinvointipilotin loppuhuipennukseksi.
Kohtalokkaan karate-esityksen jälkeen Piispanen makasi kuusi viikkoa liikkumatta sairaalassa. Hänen piti miettiä elämäänsä uusiksi.
– Oli tiedossa kuntoutukseen ja kehosta huolehtimiseen liittyviä haasteita. Kovin paikka oli kuitenkin tuhoutunut minäkuva ja itsetunto. Tein tuolloin päätöksen, että minun on pakko yrittää selvitä tilanteesta ja koittaa tavoitella mahdollisimman normaalia elämää.
Tavoitteeseen liittyi positiivisuuden säilyttäminen.
– Päätin olla mahdollisimman positiivinen olettaen, että se tarttuu muihinkin. Jälkikäteen olen kuullut vanhemmiltani, että myös he pyrkivät olemaan positiivisia. Ehkä saimme siitä ylimääräistä voimaa.
Piispanen päätti löytää jokaisesta päivästä yhden positiivisen asian. Viikossa hän huomasi niitä olevan jo seitsemän.
Maailman ja elämän muutoksiin voi suhtautua monella tavalla. Piispanen vinkkasi, että niistä selviytymisen avain voi olla hyväksyminen.
– Voi ajatella, että nyt on näin ja näillä mennään. Ihmisen mieli on taipuvainen pohtimaan tulevaisuutta tai menneitä, kun meidän tulisi elää tässä hetkessä.
Menestyksen avaimiksi Piispanen määritteli tiedon, taidon, tunteen ja periksiantamattomuuden.
– Meillä on oltava tieto siitä, missä tällä hetkellä ollaan menossa, jotta osaamme asemoida oman toimintamme siihen. Tarvitaan taitoa hyödyntää tietoa. Ilman tunteen paloa ei puolestaan synny tuloksia. Periksiantamattomuutta tarvitsemme, sillä joka päivä tulee eteen kuoppia, joista on noustava ylös.
Ilman hyvää tiimiä ei saavuteta paralympiamitaleja tai muita tavoitteita. Piispanen korostaakin tiimin ja yhteisöllisyyden merkitystä onnistumiseen.
– On hyväksyttävä, että tiimin jäsenet ovat erilaisia. On kunnioitettava tiimissä toimivien hyvinkin erilaisia tapoja, tarpeita ja elämäntilanteita. On tärkeää huolehtia, että jokainen kokee olevansa hyödyllinen tiimille ja myös saa voimaa siitä. Meidän tiimissämme puhuttiin paljon mieltä painavista asioista, kysyttiin toisten asioita ja hyväksyttiin, että tiimin jäsenet ovat erilaisia.
Kotiuduttuaan 2,5 kuukauden sairaala- ja 2,5 kuukauden kuntoutusjakson jälkeen Piispasella oli jälleen edessään muutos. Oli mietittävä keinot jatkaa elämää.
– Päätin ajatella positiivisesti. Päätin, etten lopeta uskomista parempaan, vaikka jouduinkin väittelemään siitä lääkärien kanssa. Päätin, että päätän itse mitä haluan elämältäni ja tavoittelen sitä kaikin käytettävissäni olevin voimin. Päätin, etten anna kenenkään vaikuttaa unelmieni saavuttamiseen. Päätin, etten anna periksi.
Päätös, ettei anna muiden vaikuttaa unelmiensa saavuttamiseen vei hänet liikunnan pariin.
– Liikunta oli ollut haaveammattini ennen halvaantumistani. Lukion jälkeen päätin hakea Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen. Kela ei meinannut sitä hyväksyä, mutta pääsin lopulta kuitenkin sinne ensimmäisenä pyörätuolin käyttäjänä.
Opiskeluaikanaan pari vuotta halvaantumisensa jälkeen Piispanen alkoi harrastaa pyörätuolirugbya ja eteni siinä Suomen maajoukkueen kapteeniksi. Hän pelasi rugbya jonkin aikaa myös puoliammattilaisliigassa Yhdysvalloissa. Pyörätuolikelaukseen hän vaihtoi vuonna 2010.
Piispanen lopetti uransa viime vuonna voitettuaan 24 arvokisamitalia. Suomen Urheiluliitto on valinnut hänet kaksi kertaa vuoden yleisurheilijaksi. Hänet on palkittu Periksi ei anneta ‑palkinnolla ja valittu Vuoden Rehdiksi urheilijaksi. Piispanen työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä.
Piispanen toteaa, että unelmien saavuttaminen ei ole helppoa.
– Mutta mitä enemmän niitä yrittää saavuttaa, sitä enemmän on onnistumisen mahdollisuuksia.
Nuorta Tonia Piispanen evästäisi tekemään asioita, joita rakastaa.
– Pohdi, mitä haluat elämässäsi oikeasti tehdä. Älä takerru ennakkoluuloihin, keskustele, kysy ja selvitä. Opi tuntemaan itsesi ja tiimisi ja käytä menestyksen avaimia. Luo omat ja tiimisi tavoitteet askel askeleelta. Välillä on hyvä ottaa yksi askel taaksepäin, jotta pääsee kaksi askelta eteenpäin. Ole rohkea, uskalla, äläkä anna periksi.
Piispanen vinkkasi yleisölleen, että samoilla neuvoilla he voivat antaa menestymisen mahdollisuuden omalle tiimilleen.
Hankkeita liikkumisen edistämiseksi
Iin kunnassa on tämän vuoden ajan liikutettu sekä kunnan työntekijöitä että senioreita aluehallintoviraston tukeman Iisisti Liikkuva Ii ‑hyvinvointipilotin avulla. Hankkeen liikunta-aktivointi suunnattiin tammi-kesäkuussa kunnan työntekijöille. Elo-joulukuussa ovat vuorossa yli 65-vuotiaat kuntalaiset.
Kunnan reilusta neljästäsadasta työntekijästä hyvinvointipilottiin osallistui 50.
– Heille tehtiin pilotin alussa, puolivälissä ja lopussa mittauksia, joiden mukaan valtaosan kunto koheni huomattavasti. Kampanja oli selkeästi aktivoinut liikkumaan. Myös palautelomakkeen mukaan osallistujat olivat tyytyväisiä ja toivoivat lisää samanlaista, kertoo Iin kunnan liikunta- ja elintapaohjaaja Taru Laukka.
Kunnan työntekijöitä aktivoitiin liikkumaan monilla tavoin. Kokoontumisia oli pienryhmissä kerran kuussa.
– Heillä oli kuntosaliohjausta, hiihto-opetusta, avantouintiohjausta, kehonhuoltoa ja porrastreenejä.
Yli 65-vuotiaille kuntalaisille suunnatussa osuudessa on mukana 20 kuntalaista. Heidän osaltaan keskitytään liikunta- ja elintapaohjaukseen.
Kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden hyvinvointiin on Iissä kiinnitetty huomiota monin tavoin. Paralympiamitalisti ja valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Toni Piispasen luentoa kuuntelemassa ollut kunnan hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival kysyi, mitä kunnan kannattaisi tehdä, mikäli se saisi valita vain yhden hyvinvointia edistävän teon. Piispanen suositteli liikuntaohjelman tekoa. Puolitaival kertoi, että kunnassa käynnistetään liikuntaohjelman teko alkuvuodesta 2026.
Kuntien liikkumisohjelmiin tai liikunnan edistämisen ohjelmiin kootaan tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Siihen kootaan liikuntamahdollisuuksia, liikuntaolosuhteiden toimivuutta ja muuta vastaavaa.
Piispanen totesi myös, että kunnissa on hyvä huomioida soveltuvan liikunnan lisääntyvä tarve.
– Väestörakenne ikääntyy ja tulee yhä enemmän toimintarajoitteisia ikäihmisiä.




