
Teijo Liedes.
Otsikon sanoissa on vain yhden kirjaimen ero, mutta merkitysero on merkittävä. Demokratian kannalta olisi parempi, jos ihmiset osallistuisivat kuin että heitä osallistettaisiin. Miksi?
Jotta demokratia toteutuisi aidosti, ihmisten pitäisi pystyä halutessaan osallistumaan päätöksentekoon ja vaikuttamaan siihen niin, että heidän toiveensa ja tavoitteensa toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Osallistamisessa puolestaan on hieman pakottava sävy: ikään kuin käskisimme ihmisiä osallistumaan.
Useimmiten osallistaminen tapahtuu kunnassa niin, että laaditaan kyselyjä tai parhaassa tapauksessa pidetään infotilaisuuksia ja työpajoja jonkin asian tiimoilta.
Tässä on vaarana se, että ihmisille tuodaan joko kysymysten muodossa tai valmiina materiaaleina vaihtoehtoja, jotka joku on jo valmiiksi miettinyt. Jäljelle jää siis aidosti oikeastaan vain valitseminen vaihtoehtojen väliltä.
Työpajoissa päästään kyllä vaikuttamaan johonkin tiettyyn asiaan, esim. jonkin kaavan vaihtoehtoihin, mutta työpajoihin osallistuu yleensä varsin pieni joukko kuntalaisia, ja usein vielä samoja aktiivisia ihmisiä. Kyselyihin vastataan varmaan laajemmin, mutta kyselyjen tulokset tahtovat hautautua jonnekin, ja on epäselvää, vaikuttivatko vastaukset päätöksentekoon. Olisiko syytä kehittää uusia tapoja kysyä kuntalaismielipidettä ja kertoa tulokset, kun mm. internet tarjoaa siihen niin monia mahdollisuuksia?
Infotilaisuuksissa on useimmiten varattu paljon aikaa runsaan aineiston ja asian esittelyyn eikä keskustelulle tahdo jäädä tilaa. Tahtoo käydä myös niin, että kysymykset ja kommentit jäävät tilaisuudessa esittämättä, kun asiaa tulee paljon ja nopeasti.
Hyvät kysymykset tulevat mieleen vasta naulakolla. Jos aineistoa olisi ollut saatavissa etukäteen, valmisteltuja kysymyksiä olisi helpompi esittää.
Kaiken kaikkiaan osallistamalla kyllä saadaan paljon hyvää aikaan, eikä sitä kannata jättää tekemättä. Kuitenkin kannattaisi pohtia sitä, miten kuntalaiset saataisiin osallistumaan pitkäjänteisemmin ja kokonaisvaltaisemmin kunnan päätöksentekoon. Kannattaisiko kokeilla seuraavanlaista mallia?
Perustetaan noin 20–30 jäsenen kuntafoorumi, johon jäsenet valitaan arpomalla. Ketään ei voi foorumiin pakottaa eikä kannata painostaa, joten ensin on järjestettävä kuntalaisille mahdollisuus ilmoittautua arvontaan. Mukaan ei kelpuutettaisi ketään päättävässä asemassa olevaa poliitikkoa eikä esittelevää viranhaltijaa. Jäsenistä voisi vaihtua vuosittain vaikkapa kolmasosa. Foorumiin kannustettaisiin osallistumaan eri elämäntilanteissa olevia kuntalaisia.
Foorumi voisi kokoontua kerran kuukaudessa tai kahdessa ja sen tehtävänä olisi miettiä kunnan kehittämistä ja laatia ehdotuksia toimenpiteistä, joilla kunnan strategian toteutumista edistettäisiin ja kuntalaisten elämää parannettaisiin.
Nytkin meillä Iissä toimii kylien neuvottelukunta, kulttuuriasiain neuvottelukunta ja liikunta-asian neuvottelukunta, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto, ja hyvin toimivatkin, mutta niistä ei tahdo kuulua mitään esityksiä tai aloitteita.
Foorumi ei olisi niille vaaraksi, kun se keskittyisi ns. isoihin asioihin. Se voisi esim. tehdä aloitteita valtuustolle, olla kehittämisen väline.
Teijo Liedes, Iin kunnanvaltuutettu, Vasemmistoliitto


