
Minna Halonen.
Iissä rakennetaan parhaillaan tulevaisuutta monella tavalla. Uutta Valtarin koulua rakennetaan, ja kirjaston kohtalo selviää tämän kevään aikana. Nämä ovat investointeja paitsi rakennuksiin, myös siihen, millaisessa kunnassa lapset ja nuoret kasvavat ja millaisena he näkevät tulevaisuutensa Iissä.
Samaan aikaan moni meistä kantaa huolta nuorista. Löytyykö jokaiselle oma polku opiskeluun, työhön ja hyvään elämään? Pienessä kunnassa jokainen nuori on tärkeä, eikä kenenkään pitäisi jäädä sivuun tai tuntea, ettei omaa paikkaa löydy.
Edellisen strategiatyön yhteydessä nuoret toivat esiin toiveen omasta paikasta, jossa voisi viettää aikaa yhdessä. Ajatus omasta kokoontumispaikasta oli tärkeä, mutta lopputulos ei täysin vastannut nuorten kuvaamaa tarvetta.
Tämä on hyvä muistutus siitä, että osallisuus ei tarkoita vain mielipiteen ja ideoiden kartoittamista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset – myös nuoret – ovat mukana suunnittelemassa ratkaisuja, jotka koskevat heidän arkeaan.
Miten tämä sitten käytännössä tehdään? Aikuiset usein ajattelevat, että kysytään mielipide nuorisovaltuustolta ja se riittää. Aito osallistaminen vaatii kuitenkin aikaa, luottamusta ja osaamista. Se ei synny yhdestä kokouksesta eikä siitä, että nuoret kutsutaan paikalle valmiin pöydän ääreen.
Nuorten ajatukset Iistä, tiloista ja vapaa-ajasta nousevat usein esiin tekemisen kautta. Kun keskustelu kytketään mukavaan toimintaan, syntyy tilaa kuulla myös ne nuoret, jotka eivät välttämättä puhu kokouksissa tai vastaa kyselyihin. Osallisuuden suunnittelu ja toteutus vaatii ammattilaisia, jotka osaavat kohdata nuoria ja tulkita heidän viestejään. Ilman tätä osallisuus jää helposti näennäiseksi, vaikka tarkoitus olisi hyvä.
Osallisuus ei siis synny yhdestä työpajasta tai siitä, että nuoret kutsutaan kerran paikalle keskustelemaan. Kunnassa on osaamista, jota kannattaisi hyödyntää. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, kouluissa ja nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on valmiudet osallistaa nuoria erilaisten projektien ja luovan tekemisen kautta. Toiminnan kautta nuorten näkemykset Iistä, sen tiloista ja tulevaisuudesta voivat hahmottua, jalostua ja konkretisoitua. Näiden töiden tulokset on sitten mahdollista tuoda päättäjille osaksi päätöksentekoa. Pienessä kunnassa tämä on täysin mahdollista, jos osallistaminen nähdään suunnitelmallisena työnä, ei kertaluonteisena kuulemisena.
Hallituksen linjausten mukaan lasten ja nuorten osallisuutta tulisi vahvistaa – ollaan siinä Iissä edelläkävijöitä!
Minna Halonen, kunnanvaltuutettu, Ii, Vasemmistoliitto


