Iin Päät­tä­jäl­tä, Mark­ku Jär­ven­pää: Nuo­ret tar­vit­se­vat mahdollisuuksia

Nuo­ret ovat kun­nan tule­vai­suus, ja sik­si hei­dän pysy­mi­sen­sä on yhtä tär­ke­ää kuin muuttovoitto.

Kun kul­jen Iis­sä, näen usein sen, mikä tekee täs­tä kun­nas­ta kodin: tutut kas­vot, ter­veh­ti­vät ihmi­set ja nuo­ret, jot­ka kul­ke­vat kou­lul­le tai har­ras­tuk­siin. Näen yhtei­sön, joka välit­tää. Sil­ti mie­lee­ni nousee yhä useam­min kysy­mys: jää­vät­kö nämä nuo­ret tän­ne myös aikuisina?

Kun­nis­sa puhu­taan pal­jon muut­to­voi­tos­ta ja uusien asuk­kai­den hou­kut­te­lus­ta. Se on tär­ke­ää, ja myös Ii tekee sii­nä hyvää työ­tä. Yhtä tär­ke­ää on kui­ten­kin se, että tääl­lä kas­va­neet nuo­ret voi­si­vat jäädä.

Uusia asuk­kai­ta voi­daan hou­ku­tel­la, mut­ta oman nuo­ren menet­tä­mi­nen on aina suu­ri mene­tys, ei vain per­heel­le vaan koko yhteisölle.

Nuor­ten työt­tö­myys on koko maan laa­jui­nen haas­te, ja se näkyy myös Iis­sä. Tilas­to­jen taka­na on nuo­ria, joi­den elä­mä on vas­ta alus­sa ja jot­ka etsi­vät paik­kaan­sa. Työttö

Mark­ku Järvenpää.

myys ei ole heil­le vain talou­del­li­nen asia, vaan se vai­kut­taa arkeen, itse­luot­ta­muk­seen ja tulevaisuudenuskoon.

Ensim­mäi­nen työ­paik­ka on nuo­rel­le pal­jon enem­män kuin rivi ansio­luet­te­los­sa. Se on askel aikui­suu­teen, paik­ka oppia vas­tuu­ta ja koke­mus sii­tä, että oma osaa­mi­nen riit­tää. Jos tätä mah­dol­li­suut­ta ei tule, nuo­ri voi hel­pos­ti jää­dä sivuun.

Sik­si nuor­ten työl­lis­tä­mi­nen on ennen kaik­kea hyvin­voin­nin kysy­mys. Se antaa tun­teen sii­tä, että kuu­luu jouk­koon ja on tarpeellinen.

Iis­sä teh­dään jo pal­jon nuor­ten eteen. Tar­jo­taan kesä­työ­paik­ko­ja, teh­dään yhteis­työ­tä yri­tys­ten kans­sa ja kehi­te­tään pal­ve­lu­ja, jot­ka aut­ta­vat nuo­ria eteen­päin. Tämä työ on tär­ke­ää, ja sitä pitää jat­kaa. Maa­il­ma muut­tuu nopeas­ti, ja sik­si myös nuor­ten tuke­mi­sen tapo­ja on kehi­tet­tä­vä jatkuvasti.

Nuo­ret eivät kui­ten­kaan kai­paa pelk­kiä sano­ja, vaan mah­dol­li­suuk­sia. Mah­dol­li­suuk­sia kokeil­la, oppia ja löy­tää oma pol­kun­sa. Työ on yksi osa tätä, mut­ta yhtä tär­ke­ää on se, että nuo­ri kokee kuu­lu­van­sa jouk­koon, löy­tää har­ras­tuk­sia, ystä­viä ja pai­kan, jos­sa tun­tee ole­van­sa tervetullut.

On hyvä muis­taa, että kaik­ki nuo­ret eivät halua läh­teä. Moni haluai­si jää­dä Iihin, jos sii­hen oli­si mah­dol­li­suus. Usein läh­te­mi­nen ei joh­du halus­ta muut­taa pois, vaan sii­tä, ettei vaih­toeh­to­ja ole ollut riittävästi.

Iis­sä kas­vaa nuo­ria, joil­la on val­ta­vas­ti osaa­mis­ta ja poten­ti­aa­lia. He osaa­vat raken­taa, hoi­taa, suun­ni­tel­la, luo­da ja inno­voi­da. He ovat tule­vai­suu­den teki­jöi­tä, ja hei­dän osaa­mi­sen­sa on voi­ma­va­ra, jota ei kan­na­ta pääs­tää muualle.

Kun pidäm­me kiin­ni omis­ta nuo­ris­tam­me, pidäm­me kiin­ni myös tulevaisuudesta.

Mark­ku Jär­ven­pää, kun­nan­val­tuu­tet­tu, Ii, SDP