Yksi­tyi­sil­lä tie­kun­nil­la mer­kit­tä­vä roo­li tien­pi­tä­ji­nä. Halo­sen­nie­men yksi­tyis­tie­tä hoi­de­taan huo­lel­la ja kokemuksella

Yksi­tyi­set tie­kun­nat ovat mer­kit­tä­viä tie­ver­kos­ton yllä­pi­tä­jiä ja teke­vät arvo­kas­ta työ­tä omil­la alueil­laan. Suo­mes­sa on arviol­ta noin 55 000 yksi­tyis­tien tie­kun­taa, jot­ka vas­taa­vat yksi­tyis­tei­den hal­lin­nos­ta ja kun­nos­sa­pi­dos­ta. Yksi­tyis­tei­den tie­kun­nat pitä­vät yllä tei­tä, jot­ka eivät ole kun­tien tai val­tion väy­lä­vi­ras­ton hoi­dos­sa. Yksi­tyis­tei­tä on Suo­mes­sa noin 370 000 kilo­met­riä ja ne pal­ve­le­vat asu­mis­ta, met­sä­ta­lout­ta, yri­tyk­siä ja vapaa‑ajan lii­ken­net­tä sekä tur­vaa­vat myös yhteis­kun­nan huoltovarmuutta.

Hau­ki­pu­taan poh­jois­osas­sa sijait­se­vas­sa Halo­sen­nie­men kyläs­sä toi­mii Halo­sen­nie­men yksi­tyis­tien tie­kun­ta, joka on vas­tan­nut jo vuo­si­kym­men­ten ajan kyläl­le joh­ta­vas­ta pää­ties­tä sekä kah­des­ta meren suun­taan vie­väs­tä tie­o­suu­des­ta. Sadan osak­kaan tie­kun­ta ja sen valit­se­ma hoi­to­kun­ta huo­leh­tii yhteen­sä noin 3,2 kilo­met­rin mit­tai­ses­ta tie­o­suu­des­ta, joka alkaa Hau­ki­pu­taan­ties­tä eli van­hal­ta nelos­tiel­tä lähel­tä Iin kun­nan rajaa.

Tie­kun­nan toi­min­nas­ta ker­to­vat sen hoi­to­kun­nan pit­kä­ai­kai­set toi­mi­jat, puheen­joh­ta­ja Aulis Joki­pii ja jäse­net Jou­ni Hen­ti­lä ja Paa­vo Kivi­nie­mi. Hei­dän lisäk­seen hoi­to­kun­taan kuu­luu Ola­vi Kova­lai­nen ja uusim­pa­na jäse­ne­nä Mik­ko Iso­hoo­ka­na.

Hoi­to­kun­nal­la on, kuten monil­la muil­la­kin yhtei­söil­lä, huo­li toi­min­nan jat­ku­vuu­des­ta ja sii­tä, miten uusia toi­mi­joi­ta saa­tai­siin innos­tet­tua mukaan yhtei­sek­si hyväksi.

Tie­kun­nan vuo­si­ko­kouk­sis­sa on hyvä osan­ot­to, ja tie­tal­kois­sa on muka­na aktii­vi­nen ja aikaan­saa­va ydin­jouk­ko. Tal­koi­siin ovat jat­kos­sa­kin ter­ve­tul­lei­ta kaik­ki haluk­kaat. Hoi­to­kun­nan jäsen­mää­rää voi­daan myös lisä­tä yhdel­lä, mikä madal­taa kyn­nys­tä tul­la mukaan pereh­ty­mään tien­hoi­toon, Paa­vo Kivi­nie­mi vinkkaa.

Suo­men Tie­yh­dis­tys jär­jes­tää myös kou­lu­tuk­sia, joi­hin on mah­dol­lis­ta osal­lis­tua myös jat­kos­sa sää­dös­ten muut­tues­sa. Lisäk­si tie­kun­nal­la on osak­kail­le oma What­sApp-ryh­mä, jon­ka kaut­ta tie­do­te­taan ajan­koh­tai­sis­ta asioista.

Yhtei­söl­li­syyt­tä ja talkoohenkeä

Yhtei­siä tal­koi­ta jär­jes­te­tään tar­peen mukaan muu­ta­mia ker­to­ja vuo­des­sa. Halo­sen­nie­men­ties­tä noin 1,5 kilo­met­riä on öljy­so­rais­tet­tu, ja tie­hen syn­ty­viä kuop­pia pai­ka­taan yleen­sä keväi­sin ja syk­syi­sin. Etu­na on ollut jo Hau­ki­pu­taan kun­nan aika­na teh­ty laa­du­kas öljysoraus.

Tien­var­sien puus­to ja pusi­kot vaa­ti­vat aika ajoin siis­ti­mis­tä, mikä hoi­de­taan sekin tal­koo­työ­nä. Kaik­ki työt teh­dään pää­osin omin voi­min kus­tan­nus­ten mini­moi­mi­sek­si, ja sii­hen on tar­vit­ta­vaa osaa­mis­ta. Myös tie­kun­nan hal­lin­nol­li­set teh­tä­vät hoi­to­kun­ta hoi­taa itse, ainoas­taan las­ku­jen lähet­tä­mi­nen osak­kail­le on ulkoistettu.

– Tal­koo­ru­pea­mat ovat muka­via yhtei­siä het­kiä, ja kai­ken kaik­ki­aan tie­kun­nan asiat ovat mie­len­kiin­toi­sia hoi­det­ta­via, hoi­to­kun­nan mie­het vakuut­ta­vat hymys­sä suin.

Hoi­to­kun­ta on vas­ti­kään hank­ki­nut Halo­sen­nie­men­tien alku­pää­hän mut­kas­ta varoit­ta­van lii­ken­ne­mer­kin sekä pol­ku­pyö­rä­par­kin bus­si­py­sä­kil­le Hau­ki­pu­taan­tien lähei­syy­teen. Halo­sen­nie­men kyläl­le joh­ta­val­la tiel­lä nopeus­ra­joi­tus on 40 kilo­met­riä tunnissa.

Halo­sen­nie­men tie­kun­nan osak­kail­le mää­räy­ty­vä vuo­tui­nen mak­su tien­pi­dos­ta nou­dat­taa yleis­tä käy­tän­töä. Mak­su vaih­te­lee kiin­teis­tön sijain­nin mukaan 30 euros­ta kor­kein­taan 250 euroon. Yksi­tyis­ten asuk­kai­den lisäk­si osak­kai­na ovat Met­sä­hal­li­tus, Oulun kau­pun­ki ja UMP. Hoi­to­kun­ta kil­pai­lut­taa tar­vit­taes­sa yksi­tyis­tien aurauk­sen ja muut tal­vi­kau­den tien­pi­toon liit­ty­vät työt, jot­ka täl­lä het­kel­lä hoi­taa iiläi­nen koneurakoitsija.

Kovim­pien lumi­py­ry­jen aika­na hoi­to­kun­nan jäse­net saa­vat toi­si­naan vali­tuk­sia aurauk­ses­ta, mut­ta on ymmär­ret­tä­vää, ettei ura­koit­si­ja kii­rei­sim­pä­nä aika­na ehdi ensim­mäi­sek­si joka paik­kaan, Aulis Joki­pii toteaa.

Tie­kun­nan bud­jet­ti täl­le vuo­del­le on 14 000 euroa, jos­ta kau­pun­gil­ta haet­ta­van avus­tuk­sen osuus tien ylei­seen kun­nos­sa­pi­toon on 1 800 euroa. Iso inves­toin­ti teh­tiin tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, kun katu­va­lais­tus asen­net­tiin 1,5 kilo­met­rin mat­kal­le Halo­sen­nie­men­tien var­teen. Tie­kun­ta otti valais­tuk­sen han­kin­taan 60 000 euron lai­nan, ja asen­nuk­set toteut­ti Säh­kö­osuus­kun­ta. Myö­hem­min lamp­pu­jen vaih­to ledeik­si puo­lit­ti säh­kön­ku­lu­tuk­sen, Aulis Joki­pii kertoo.

– Katu­va­lais­tus oli tar­peel­li­nen han­kin­ta, sen myö­tä tie ja mai­se­ma valais­tui­vat ker­ta­hei­tol­la, Jou­ni Hen­ti­lä kuvailee.

Tie­kun­nal­la on tar­koi­tus rai­va­ta ja siis­tiä yksi­tyis­tien jat­kot Riut­tan­ran­taan ja Pirt­ti­ka­rin­tie­tä meren ran­taan, jol­loin ran­to­jen vir­kis­tys­käyt­tö mah­dol­lis­tui­si. Tie­kun­nan varo­ja ei tähän käy­te­tä. Toi­met edel­lyt­tä­vät maa­no­mis­ta­jan luvan, Paa­vo Kivi­nie­mi ker­too tule­vis­ta suunnitelmista.

Samal­la suun­nal­la Halo­sen­nie­mes­sä toi­mii myös Vir­ta­ka­rin yksi­tyis­tien tie­kun­ta, jos­sa on 25 osa­kas­ta. Tien­var­ren osak­kais­ta suu­ri osa on kesämökkiasukkaita.

Halo­sen­nie­mi on idyl­li­nen ja his­to­rial­li­nen kyläyh­tei­sö, jon­ne ensim­mäi­set asuk­kaat ovat saat­ta­neet saa­pua jo 1630-luvul­la. Halo­sen­nie­men saha oli mer­kit­tä­vä työl­lis­tä­jä 1930–1950-luvuilla, jol­loin sahayh­tiö ja kun­ta huo­leh­ti­vat ties­tös­tä­kin. Nykyi­sin asuk­kai­ta on noin 250–300.

Halo­sen­lah­den alu­een eli­no­lo­ja on saa­tu paran­net­tua asuk­kai­den aktii­vi­suu­den ansios­ta, kun pal­ve­lut ovat kai­kon­neet. Alu­eel­le on raken­net­tu siir­to­vie­mä­ri yksi­tyi­sen vie­mä­rio­suus­kun­nan toi­mes­ta. Net­tiyh­tey­det­kin ovat kun­nos­sa valo­kui­tu­kaa­pe­lin myö­tä. Halo­sen­lah­den kyläyh­dis­tys ja Kol­jun venei­ly-yhdis­tys ovat kun­nos­ta­neet Kol­jun satama-aluetta.

Oulun kau­pun­ki avus­taa noin kol­mea sataa tiekuntaa

Oulun kau­pun­ki myön­tää yksi­tyis­tei­den kun­nos­sa­pi­toa­vus­tus­ta vuo­sit­tain noin 300 tie­kun­nal­le. Tämän vuo­den haku alkoi tam­mi­kuun alus­sa ja päät­tyy 30. huh­ti­kuu­ta. Avus­tus­ta hae­taan ensi­si­jai­ses­ti kau­pun­gin eAsiointi-palvelussa.

Vuon­na 2025 kun­nos­sa­pi­toa­vus­tus­ta haki 302 tie­kun­taa, joil­le myön­net­tiin yhteen­sä 477 129 euroa. Näi­den tie­kun­tien vas­tuul­la ole­via yksi­tyis­tei­tä on noin 643 kilo­met­riä, jos­ta avus­tus­kel­pois­ta osuut­ta on 490 kilo­met­riä. Haki­ja­mää­rä pysyy vuo­sit­tain lähes ennal­laan, ker­too lupa-asian­tun­ti­ja Pek­ka Onka­lo Oulun kau­pun­gin yhdys­kun­ta- ja ympäristöpalveluista.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­ta avus­tus­ta haki vii­me vuon­na 64 tie­kun­taa, Kii­min­gis­tä 72, Yli-Iis­tä 22 ja Yli­kii­min­gis­tä 65.

Lisäk­si kau­pun­ki myön­si vii­me vuon­na tien paran­ta­mi­sa­vus­tus­ta 11 tie­kun­nal­le pie­niin hank­kei­siin yhteen­sä noin 78 000 euroa. Tie­kun­nat hake­vat perus­pa­ran­ta­mis­hank­kei­siin ensi­si­jai­ses­ti val­tio­na­vus­tus­ta Poh­jois-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sel­ta, ja lisäk­si hank­kei­siin voi­daan saa­da tukea kau­pun­gil­ta. Paran­ta­mis­hank­kei­den mää­rä on kui­ten­kin vähen­ty­nyt, sil­lä val­tio­na­vus­tuk­siin vara­tut mää­rä­ra­hat ovat pie­nen­ty­neet merkittävästi.

Kaik­ki­aan Oulun kau­pun­ki mak­soi vii­me vuon­na yksi­tyis­tie­a­vus­tuk­sia yhteen­sä 556 550 euroa. Täl­le vuo­del­le mää­rä­ra­haa on varat­tu noin 634 800 euroa.

Kun­nos­sa­pi­toa­vus­tuk­sen suu­ruus mää­räy­tyy avus­tus­kel­poi­sen tie­o­suu­den pituu­den ja tien lii­ken­teel­li­sen mer­kit­tä­vyy­den (luo­kat 1–3) perus­teel­la. Lisäk­si kau­pun­ki myön­tää vuo­sit­tain muu­ta­mia har­kin­nan­va­rai­sia avus­tuk­sia teil­le, joil­le tie­kun­taa ei voi­da tai ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta perustaa.

Vakia­suk­kai­den vähe­ne­mi­nen tai vii­mei­sen vakia­suk­kaan pois­tu­mi­nen voi lyhen­tää avus­tus­kel­poi­sen yksi­tyis­tien pituut­ta tai teh­dä koko tien avus­tus­kel­vot­to­mak­si, ker­too Pek­ka Onka­lo. Lisäk­si pank­kien kor­keat pal­ve­lu­mak­sut rasit­ta­vat pie­niä tiekuntia.

Yksi­tyis­tei­tä on monen­lai­sia: pysy­vän asu­tuk­sen käyt­tä­mät tiet, mök­ki­tiet, met­sä­tiet, pel­to­tiet ja piha­tiet. Maan­mit­taus­lai­tok­sen rekis­te­rin mukaan koko Oulun alu­eel­la on 489 yksi­tyis­tie­tä tai tie­kun­taa, ja yksi­tyis­tei­den koko­nais­pi­tuus on lähes 1 300 kilometriä.

Tie­kun­taa ei tar­vit­se perus­taa esi­mer­kik­si sil­loin, jos tiel­lä on vain yksi kiin­teis­tö­no­mis­ta­ja tai osak­kaat sopi­vat kes­ke­nään asiois­ta ilman viral­lis­ta orga­ni­saa­tio­ta, eikä ole tar­vet­ta hakea avustuksia.

Mikä on tiekunta?

• Yksi­tyi­set tie­kun­nat vas­taa­vat ja hoi­ta­vat yksi­tyis­tei­tä, joi­ta eivät yllä­pi­dä kun­nat tai val­tion väyläviranomaiset.

• Tie­kun­nan muo­dos­ta­vat sen osak­kaat, eli tien­var­ren asuk­kaat ja maanomistajat.

• Suo­mes­sa yksi­tyis­tei­tä on noin 370 000 kilo­met­riä, ja ne pal­ve­le­vat asu­tus­ta, mök­ki­lii­ken­net­tä ja metsätaloutta.

• Yksi­tyis­teil­lä on noin kak­si mil­joo­naa käyt­tä­jää, ja nii­den var­sil­la toi­mii noin 30 000 yritystä.