Päät­tä­jäl­tä: Ei käy!

Mir­ja Vehkaperä.

Tal­ven kuu­min pai­kal­li­nen aihe näil­lä pak­ka­sil­la lie­nee Oulun kou­lu­verk­koe­si­tyk­set. Viran­hal­ti­jat ovat esit­tä­neet 17 kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta, päi­vä­ko­tien yhdis­tä­mis­tä, kir­jas­to­jen ja urhei­lu­paik­ko­jen tii­vis­tä­mis­tä sekä nuo­ri­so­ti­lo­jen sulkemisia.

Esi­tyk­sen taus­tal­la ovat kyl­mät luvut las­ten mää­rän vähen­ty­mi­ses­tä. Las­kel­mien mukaan vuon­na 2034 meil­lä on Oulus­sa 3 800 las­ta vähem­män kuin nyt. Tämä taas tar­koit­taa, että kau­pun­gin val­tio­no­suu­det las­ke­vat 37 mil­joo­naa euroa kysei­seen vuo­teen men­nes­sä. Perus­te­luis­sa kiin­ni­te­tään huo­mioi­ta kou­lu­kiin­teis­töis­tä saa­ta­viin sääs­töi­hin inves­toin­neis­ta noin 157 mil­joo­naa euroa kym­me­nes­sä vuodessa.

Luku­ja on vai­kea väit­tää toi­sek­si. Vaik­ka vii­meis­ten vuo­sien tilais­tois­sa on oras­ta­vaa syn­ty­vyy­den nousua, sekään ei muu­ta isoa kuvaa. Vuon­na 2014 meil­lä oli 0–6 vuo­tiai­ta oulu­lai­sia 18 797 ja kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min 13900.

Oulun väki­lu­ku kas­vaa kyl­lä seu­raa­vien suun­nit­te­lu­vuo­sien aika­na, mut­ta selit­tyy maahanmuutolla.

On sel­vää, että kau­pun­ki ei voi yllä­pi­tää kaik­kia tyh­je­ne­viä neliöi­tä. Sik­si onkin tär­keä tar­kas­tel­la las­ten mää­rän vähen­ty­mis­tä alueit­tain ja mitoi­tet­ta­va kou­lu­verk­ko sen mukaan. Olem­me pyy­tä­neet viran­hal­ti­joil­ta kou­lu­koh­tai­set oppi­la­sen­nus­teet ja las­ten mää­rän kehi­tyk­sen alueittain.

Oma val­tuus­to­ryh­mä­ni on sitou­tu­nut kehit­tä­mään Oulua per­he­myön­tei­sek­si. Se tar­koit­taa, että Oulu on hyvä kas­vun paik­ka koko per­heel­le. Tääl­tä löy­tyy lap­si­myön­tei­set pal­ve­lut, har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia, hyvä kou­lu­pol­ku, tur­val­li­suut­ta ja yhtei­söl­li­syyt­tä. Otam­me esi­mer­kik­si kaa­voi­tuk­ses­sa huo­mioon lap­si­per­hei­den tar­peet ja edis­täm­me jouk­ko­lii­ken­teen saavutettavuutta.

Haluan pitää kiin­ni lähi­kou­lu­pe­ri­aat­tees­ta. Eten­kin pie­nil­le lap­sil­le kou­lu tulee olla saa­vu­tet­ta­vis­sa jalan tai pyö­räil­len. Tut­tu ja tur­val­li­nen lähi­kou­lu pys­tyy tar­joa­maan myös vapaa-ajan pal­ve­lut ker­hoi­neen ja liikuntamahdollisuuksineen.

Kun kyläl­tä lop­puu kou­lu, lop­puu kehi­tys. Tähän jamaan ei kou­lu­jen sul­ke­mi­sil­la kan­na­ta pyr­kiä. Otam­me kou­lu­verk­ko­tar­kas­te­luun mukaan myös suun­ni­tel­lut kaa­voi­tuk­sen kasvusuunnat.

Monil­le alueil­le on tulos­sa täy­den­nys- ja lisä­ra­ken­ta­mis­ta. Esi­mer­kik­si Ase­man ja Mar­tin­nie­men kou­lu­pii­rin alueil­le on tar­koi­tus lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ava­ta uusia tonttialueita.

Kun kou­lu­ti­laa eit­tä­mät­tä vapau­tuu, voi­sim­me miet­tiä neliöil­le muu­ta käyt­töä. Haluan näh­dä tule­vai­suu­den kou­lut moni­toi­mi­ta­loi­na, jois­sa kou­lun lisäk­si toi­mii kir­jas­to, nuo­ri­so­ti­lat, ikäih­mis­ten ker­ho­toi­min­ta, yhdis­tys­ten kokoon­tu­mi­set ja vaik­ka sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den pis­te. Tilo­ja on syy­tä käyt­tää tehok­kaas­ti asuk­kai­den tarpeisiin.

Viran­hal­ti­joi­den poh­jae­si­tys ei mene sel­lai­se­naan läpi. Pal­ve­lu­verk­koa on tar­kas­tel­ta­va pit­käl­le tule­vai­suu­teen, lähi­kou­lu­pe­ri­aa­tet­ta nou­dat­taen ja kou­lu­jen kehit­tä­mis­nä­kö­kul­mas­ta. Edes­sä on hiki­set ajat meil­le päättäjille.

Mir­ja Veh­ka­pe­rä, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, alue­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja POHDE, Keskusta