Vuonna 2024 näkemisen ja silmäterveyden toimialan kokonaismarkkinat kasvoivat merkittävästi. Alan kokonaisliikevaihto nousi 581,6 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 6,3 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.
Kasvu oli suurinta silmälääkärin vastaanottopalveluissa, kun taas vähittäiskauppa ja tukkukauppa kasvoivat hieman maltillisemmin. Optinen ja silmäterveysala elää murroksessa, jossa menestyminen edellyttää Näe ry:n kykyä tunnistaa ja hyödyntää muuttuvia asiakastarpeita, teknologiaa ja uusia liiketoimintamalleja kestävällä ja asiakaslähtöisellä tavalla.
Liikevaihto jakautui optisen alan vähittäiskaupan (71,4 %), optisen alan tukkukaupan (17,6 %) ja silmälääkärin vastaanottopalveluiden (11 %) kesken.
Optisen alan vähittäiskauppa kasvoi 5,8 prosenttia, liikevaihdon ollessa 415,2 miljoonaa euroa. Palkkasumma kasvoi 7,2 prosenttia ollen 116,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä oli 3148, missä oli kasvua 5,8 prosenttia.
– Alan vertailukelpoinen liikevaihto kehittyi viime vuonna hyvin, erityisesti verrattuna muuhun erikoiskauppaan. Väestön ikääntyminen ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin pienesti investoiminen epävarmoina aikoina vetivät liikevaihdon kasvua. Optisen alan vähittäiskaupan palkkasumma oli poikkeuksellisen korkea; lähes 30 prosenttia liikevaihdosta, mikä on alan kasvua kovemmassa nousussa ja siten saattaa tuoda toimijoille kannattavuusongelmia. Myös henkilöstön määrä on kasvanut, kertoo Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast yhdistyksen verkkosivuilla.
Optisen alan tukkukauppa ylsi 102,4 miljoonaan euroon 4,9 prosentin kasvulla. Henkilöstön määrä (-5,9 %) ja sen myötä palkkasumma on supistunut (-2,7 %).
Kela-korvausten muutosten takia silmäterveyspalveluista pystytään Suomessa luotettavasti enää seuraamaan vain silmälääkärin vastaanottopalveluiden liikevaihtoa, missä kasvua oli 11 prosenttia vuonna 2024. Erikoislääkäripalkkioiden Kela-korvaustason nousu näkyi myös suoraan lääkäritoiminnan liikevaihdon kasvuna.
Optikkoliikeverkostossa keskittymiskehitys on jatkunut. Toimipaikkojen määrä laski 4,6 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Ketjuista Synsam on kasvattanut merkittävästi verkostoaan. Vuodesta 2022 alkaen sen toimipaikkojen määrä on kasvanut 50:stä 67:ään (+34 %).
– Väestömme ikääntyessä koko maan kattavalla optikkoliikeverkostolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Hyvinvoiva ja kattavasti toimiva verkosto varmistaa silmäterveyspalveluiden saatavuuden ja laadun eri puolilla maata ja luo vahvan perustan silmäterveydenhuollon edelleen kehittämiselle, sanoo Tast.
Vuonna 2024 optisen alan tuotteiden kokonaisvolyymit supistuivat, piilolinssejä lukuun ottamatta.
Suomessa myytiin noin 1,1 miljoonat silmälasit vuonna 2024. Yhden silmälasiparin keskihinta oli noin 289 euroa, jossa nousua viime vuoteen +0,5 %.
Aurinkolaseja puolestaan myytiin noin 1,8 miljoonaa kappaletta vuonna 2024, niiden keskihinta oli noin 63 euroa ja hinnan nousu edelliseen vuoteen verrattuna myös +0,5 %. Piilolinssien osalta kansainvälinen verkkokauppa ja sen toimitusketjut tekevät volyymiraportoinnista epätarkempaa. Suomi on edelleen voimakkaasti kertakäyttölinssien markkina.
– Kokonaisuutena vuosi 2024 oli taloudellisilla mittareilla mitattuna jälleen toimialan ennätysvuosi. Hintatasoa nosti yleinen inflaatiokehitys. Poikkeuksena olivat piilolinssit, joiden keskihinta pysyi matalana – noin 1,50 euroa kappaleelta, eli vain kahvikupillisen verran. Tätä selittää kertakäyttölinssien suuri osuus myynnistä, toteaa Tast.
Näkeminen ja silmäterveys Näe ry on toimialajärjestö, joka edustaa optikko‑, silmälääkäri- ja silmälaboratoriopalveluita tuottavia optikkoliikkeitä, alaa palvelevia valmistajia, maahantuojia, tukkukauppoja sekä henkilö- ja koulutusorganisaatioita.