“Mikä­kö­hän kir­ja oli­si mielenkiintoinen?”

Tämä kysy­mys voi herä­tä uut­ta luke­mis­ta etsi­väl­le. Hau­ki­pu­taan kir­jas­tos­sa työs­ken­te­le­vät Eeva Mäki­nen ja Kaa­ri­na Tor­ro jakoi­vat aja­tuk­si­aan luke­mi­ses­ta sekä vink­ka­si­vat kir­jo­ja yläkoululaisille.

Monel­le luke­mi­nen on muka­vaa ajan­vie­tet­tä sekä tapa uppou­tua mui­hin maailmoihin.

- Luke­mal­la pää­see irti arjes­ta, ja jos elä­mäs­sä on vai­kei­ta asioi­ta, saman­kal­tai­ses­ta kir­jal­li­suu­des­ta saa niin sano­tus­ti ver­tais­tu­kea ja tun­tee, ettei ole yksin, Kaa­ri­na Tor­ro kertoo.

- Alle­kir­joi­tan Kaa­ri­nan sano­mi­set itse­kin. Lisäk­si luke­mi­nen avar­taa ajat­te­lua ja sen avul­la oppii maa­il­mas­ta ja eri kult­tuu­reis­ta, Eeva Mäki­nen jatkaa.

Luke­mi­nen on tär­ke­ää, kos­ka hyvä luku­tai­to antaa monia mah­dol­li­suuk­sia. Se muun muas­sa hel­pot­taa opis­ke­lua, vah­vis­taa mie­li­ku­vi­tus­ta, sekä on tär­keä­nä tuke­na itse­näi­sel­le ajattelulle.

- Kir­jo­jen luke­mi­nen kehit­tää ihmi­sen empa­tia­ky­kyä sekä tun­ne­tai­to­ja, Mäki­nen sanoo.

- Luke­mi­sen myö­tä kie­li­tai­to kehit­tyy ja sana­va­ras­to laa­je­nee. Eten­kin kou­lu­maa­il­mas­sa huo­ma­taan ne jot­ka luke­vat — se on tär­ke­ää hyväl­le kou­lu­me­nes­tyk­sel­le, Tor­ro jatkaa.

Mil­lai­nen kir­jal­li­suus on nyt sit­ten nuor­ten suosiossa?

- Vii­me­ai­koi­na aina­kin englan­nin­kie­lis­ten kir­jo­jen suo­sio on kas­va­nut, Tor­ro kertoo.

- Yksi syy sii­hen voi olla, että nuo­ret tah­to­vat vah­vis­taa englan­nin­kie­len tai­to­aan ja luke­vat opin­to­jen ohel­la englan­nin­kie­lis­tä kir­jal­li­suut­ta, Mäki­nen arvelee.

Mäki­nen ja Tor­ro ker­to­vat myös, että tie­tys­ti on klas­sik­ko­kir­jo­ja, joi­ta lue­taan vuo­si toi­sen­sa jälkeen.

Entä jos Eevan ja Kaa­ri­nan pitäi­si vali­ta luke­mis­taan kir­jois­ta suo­sik­ki­kir­ja tai kir­ja, joka on teh­nyt vai­ku­tuk­sen, mikä se olisi?

- Suo­sik­kia en osaa nime­tä, mut­ta kak­si kir­jaa, jot­ka ovat teh­neet minuun vai­ku­tuk­sen, sekä herät­tä­neet tun­tei­ta — ei tosin nii­tä iloi­sim­pia tun­tei­ta, ovat Dave Pelze­rin Pimeän poi­ka (2003) ja Maria Peu­ran On rak­kau­tes ääre­tön (2001). Nämä kir­jat eivät todel­la­kaan ole kevyt­tä luke­mis­ta, ne ovat jää­net mie­leen, Kaa­ri­na kertoo.

- Itse pidän his­to­rial­li­sis­ta romaa­neis­ta, mut­ta välil­lä on muka­vaa lukea niin sanot­tua aivot narik­kaan ‑kir­jal­li­suut­ta. Pidän Jane Aus­te­nin romaa­nis­ta Ylpeys ja ennak­ko­luu­lo (1813) alku­pe­räis­kie­lel­lä kir­joi­tet­tu­na, Eeva sanoo.

- Myös­kin Alek­sis Kiven Seit­se­män vel­jes­tä (1870) on mai­nio kuvaus suo­ma­lai­ses­ta sisus­ta, hän jatkaa.

Mik­si siis jokai­sen kan­nat­tai­si lukea?

- Se tuo iloa elä­mään ja on hyvä hen­ki­rei­kä! Mäki­nen ja Tor­ro totea­vat yhdessä.

Kuusi Eeva Mäki­sen ja Kaa­ri­na Tor­ron vink­kaa­maa eri­lais­ta kir­jaa ylä­kou­lu­lai­sil­le kesälle:

1. Älä pani­koi, Koso­nen (2025) — Juk­ka-Pek­ka Palviainen

– 9. luok­ka­lai­sia nuo­ria, joi­den elä­mäs­tä ei puu­tu mopo­ja, eikä jännitystä.

2. Lohi­käär­me­ker­ho (2025) — Mika Joensuu

– 7. luok­ka­lai­sia nuo­ria, pul­mien rat­kon­taa, sekä nuor­ten elä­mään liit­ty­viä aiheita.

3. Kadon­nut: Audrey (2015) — Sop­hie Kinsella

– Kiusat­tu Audrey löy­tää yllät­täen uuden ystä­vän, joka ei ole itsestäänselvyys).

4. Härän­tap­poa­se (1984) - Anna-Lee­na Härkönen

– Här­kö­sen klas­si­kok­si muo­dos­tu­nut esi­kois­teos, jos­sa aihee­na nuor­ten rak­kaus. Kir­ja sisäl­tää niin huu­mo­ria, kuin myös syväl­lis­tä ker­ron­taa nuor­ten elämästä).

5. Tytöt, tytöt, tytöt (2025) — Danie­la Haku­li­nen, Ilo­na Ahti

– Elo­ku­van poh­jal­ta kir­joi­tet­tu täy­den­tä­vä kir­ja tuo lukio­lais­tyt­tö­jen elä­mäs­tä, sekä kah­den tytön rak­kau­des­ta ker­to­vaan tari­naan uusia tasoja).

6. Mus­ta kuin eeben­puu (2014) — Sal­la Simukka

– Lumik­ki-tri­lo­gian kol­mas osa, joka on tyy­lil­tään kauhufantasiaa.