Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva, joka koskettaa yhä useampia ja yhä nuorempia. Erityisesti siitä kärsivät päätetyötä tekevät ja ikääntyneet. Myös allergiat, yleissairaudet sekä niihin käytettävät lääkitykset voivat pahentaa kuivasilmäisyyttä.
– Yleisesti ajatellaan, että kuivasilmäisyys on ikääntyvien haaste, mutta nykypäivän voimakkaasti lisääntynyt lähityöskentely aiheuttaa sen, että sitä esiintyy nuorilla yhä enemmän, kertoo Kellon Kiviniemessä asuva optometristi ja Instrumentariumin näönhuollon toimialapäällikkö Riikka Torvela.
Instrumentariumin vastikään tekemä tutkimus paljastaa, että jopa 67 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista aikuisista kertoo kärsivänsä kuivasilmäisyydestä.
– Kuivasilmäoireita esiintyy jo peruskouluikäisillä, eikä koulutöiden digitalisoituminen helpota tilannetta, Torvela toteaa.
Oireet voivat vaihdella lievästä kirvelystä ja roskan tunteesta silmässä aina voimakkaaseen kutinaan, sumeaan näköön tai silmien vetistämiseen, joka saattaa yllättää kuivasilmäisyyteen liittyvänä oireena.
– Silmien vuotaminen on yleinen kuivan silmän oire, joka aiheutuu kyynelkalvon liian nopeasta haihtumisesta. Silmän pinnalle tuleva ärsytys aiheuttaa refleksikyyneleitä, jotka ovat koostumukseltaan suolaisempia kuin normaalit kostuttavat kyyneleet. Poskille valuessaan ne saattavat aiheuttaa jopa ihon ärsytystä, Torvela sanoo.
Silmän pinnalla oleva kyynelkalvo koostuu kolmesta kerroksesta: rasva‑, vesi- ja limakerroksesta. Näiden tasapaino on tärkeä, jotta silmän pinta pysyy kosteana ja terveenä.
Silmät voivat vuotaa myös, jos kyynelkanavat ovat tukkeutuneet tai jos Meibomin rauhaset eivät tukkeutuessaan enää tuota öljyä silmän pinnalle. Meibomin rauhaset sijaitsevat silmäluomissa. Ne tuottavat voiteluainetta kyynelkalvolle. Öljymäinen erite levittäytyy silmän uloimmaksi kerrokseksi, jossa sillä on tärkeä tehtävä estää kosteuden haihtumista ja silmän kuivumista.
Kuivasilmäisyyttä syntyy, kun kyynelnesteen tuotanto vähenee tai sen laatu heikkenee, jolloin kyynelkalvo haihtuu liian nopeasti.
– Kuivasilmäisyyden ongelmana voi siis olla joko niukka tai heikkolaatuinen eli öljytön kyynelneste tai näiden molempien yhdistelmä, Riikka Torvela tiivistää.
Yleisimmät syyt kuivasilmäisyyteen ovat ikääntyminen, hormonaaliset muutokset, kuten esimerkiksi vaihdevuodet, pitkäaikainen näyttöruutujen käyttö, piilolinssit, tietyt lääkkeet kuten antihistamiinit ja beetasalpaajat sekä silmänpintaa ärsyttävät ympäristötekijät, kuten kuiva sisäilma ja ilmastointi.
– Talvi on kuivasilmäisyydestä kärsiville hankalaa aikaa pakkasten ja kuivan sisäilman vuoksi. Keväällä taas korostuvat allergioista johtuvat ongelmat, jolloin allergian ohella täytyy hoitaa kuivasilmäisyyttä. Jotkut allergialääkkeet myös aiheuttavat silmien kuivumista, eikä katupölykään helpota tilannetta, Torvela sanoo.
Näyttöruutujen tuijottelua ja sen aiheuttamia ongelmia hän kuvaa seuraavasti:
– Kun katsomme lähelle, kivikautiset aivomme ajattelevat, että nyt pitää olla tosi tarkkana, jonka seurauksena räpyttelytiheys harvenee. Räpyttelyn puutteen vuoksi kyynelneste ei levity silmän pinnalle eivätkä oljyä tuottavat rauhaset pääse toimimaan normaalisti.
Ensisijainen hoito on kosteuttavien silmätippojen käyttö. Niitä on saatavilla apteekeista ja optikkoliikkeistä ilman reseptiä, ja valikoima on laaja. Osa valmisteista sisältää säilöntäaineita, mutta pitkäaikaisessa käytössä suositellaan säilöntäaineettomia valmisteita, jotka ovat hellävaraisempia silmän pinnalle.
Joissakin tapauksissa voidaan käyttää geelimäisiä valmisteita tai silmävoiteita, jotka pysyvät silmän pinnalla pidempään, ja sopivat erityisesti yöksi.
– Erittäin tärkeätä on myös luomireunojen puhdistaminen kasvojenpesun yhteydessä, jotta kyynelnesteen laatu pysyisi hyvänä ja öljyä tuottavat rauhaset eivät tukkeutuisi. Myös lämpöhauteilla voi helpottaa rauhasten tilannetta, Riikka Torvela kertoo.
Kuivasilmäisyyden hoito ei rajoitu pelkästään lääkkeisiin tai oireiden hoitoon. Ennaltaehkäisy on myös tärkeää. Silmien lepuuttaminen, erityisesti näyttöpäätetyössä, on erittäin hyödyllistä.
– Suositeltu 20–20–20-sääntö tarkoittaa, että 20 minuutin välein katsotaan 20 sekunnin ajan 20 jalan, eli noin 6 metrin päähän. Lisäksi sisäilman kosteuden lisääminen, esimerkiksi ilmankostuttimella, ja riittävä vedenjuonti tukevat silmien hyvinvointia, Torvela muistuttaa.
Myös ruokavalio vaikuttaa. Omega-3-rasvahappojen saannin on todettu parantavan kyynelnesteen laatua. Rasvainen kala, pellavansiemenet ja pähkinät ovat hyviä lähteitä. Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se heikentää kyynelnesteen laatua ja ärsyttää silmän pintaa.
Jos oireet jatkuvat itsepintaisesti tai pahenevat, on hyvä hakeutua silmälääkärin tai optikon vastaanotolle. Näin voidaan poissulkea vakavammat silmäsairaudet ja löytää yksilöllisesti sopiva hoitomuoto.
Niin kutsutut kuivasilmäklinikat ovat viime aikoina yleistyneet, ja myös Valkean Instrumentariumissa on ollut sellainen jo muutaman vuoden ajan.
– Klinikalla pystytään määrittämään syyt ja niiden mukainen hoito, tekemään kotihoitosuunnitelma sekä tarvittaessa ohjaamaan IPL-valoimpulssihoitoon, jos Meibomin rauhaset ovat tukkeutuneet, Riikka Torvela kertoo.
IPL-valoimpulssihoito parantaa kyynelnesteen laatua sekä Meibomin rauhasten toimintaa. Lisäksi se vähentää mahdollista tulehdusta ja supistaa laajentuneita hiusverisuonia, vähentäen samalla myös silmien ja luomien punoitusta.