Kii­min­ki­joen valu­ma­ve­det tar­vit­se­vat toimiamme

Kii­min­ki­jo­ki on ollut lähi­his­to­riam­me ajan Perä­me­rem­me mer­kit­tä­vim­piä luon­non­ti­las­sa säi­ly­nei­tä arvo­ka­lo­jen lisään­ty­mi­sa­luei­ta. Jokeen on nous­sut kute­maan lähes kaik­ki vesis­töm­me jalo­ka­lat kuten sii­ka, har­ri, tai­men ja lohi. Lisäk­si jokeen on nous­sut run­saas­ti nah­kiai­sia. Joes­sa on asu­nut vii­me vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­lel­le asti mer­kit­tä­vä joki­ra­pu­kan­ta. Tavan­omai­sim­mat vapa­ka­las­ta­jil­le­kin tutut kala­la­jit, kuten hau­ki, ahven, made, salak­ka, mutu, sär­ki, säy­nä­vä, sei­pi ja lah­na tart­tu­vat edel­leen hana­kas­ti pyy­tä­jien koukkuun.

Joki ja sen valu­ma-alue on moni­muo­toi­suu­des­saan arvo­kas luon­to­koh­de sekä pai­kal­li­sil­le eliö­la­jeil­le että sen var­rel­la asu­vil­le ja myös vir­kis­tys­käyt­tä­jil­le. Kii­min­ki­jo­ki ja sen valu­ma-alue on ihmis­kun­nan his­to­rian ja asut­ta­mi­sen aika­na jou­tu­nut kui­ten­kin antau­tu­maan monil­le muu­tok­sil­le ja rasit­teil­le. Jokea ei ole kui­ten­kaan val­jas­tet­tu ja sil­lä on nyky­ään suo­jel­ta­van joen sta­tus turvanaan.

Sil­ti me molem­min puo­lin tätä vuo­si­tu­hat­ta joki­var­res­sa elä­neet olem­me näh­neet joen elin­voi­man hii­pu­mis­ta, joka näyt­täy­tyy muun muas­sa humuk­sen lisään­ty­mi­se­nä, vir­taa­mien rajui­na heit­te­lyi­nä, arvo­ka­la­kan­to­jen vähe­ne­mi­se­nä ja joen vir­kis­tys­käy­tön arvos­tuk­sen heikkenemisenä.

Valoa jokeen on sil­ti saa­tu eri­tyi­ses­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Kei­no­ja myös kon­kreet­ti­siin toi­men­pi­tei­siin on tar­jol­la ja nii­hin on myös ryh­dyt­ty. Muun muas­sa Ely-kes­kus, Suo­men met­sä­kes­kus/­Ki­va­ko-han­ke, Oulun Seu­dun Lea­der, Met­sä­hal­li­tus ja met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­set ovat syn­nyt­tä­neet toi­men­pi­tei­tä, rahoi­tus­ka­na­via ja yhteis­työ­verk­ko­ja sekä hank­keis­tus­tie­toa Kii­min­ki­joen vesis­tön tilan parantamiseksi.

Valu­ma-alu­een kalas­tus­kun­nat ja osa­kas­kun­nat, Kii­min­ki­jo­ki ry ja myös monet muut rekis­te­röi­ty­neet yhdis­tyk­set ovat saa­neet ja saa­mas­sa mah­dol­li­suuk­sia tur­va­ta ja kehit­tää jokem­me valu­ma-alu­een tilaa, ympä­ris­töä ja harrastusmahdollisuuksia.

Nyt tar­vi­taan vain pai­kal­li­sia aktii­ve­ja ja yhtei­sö­jä molem­min puo­lin jokea, jot­ka otta­vat vas­tuu­ta Kii­min­ki­joen tilas­ta ja sen tule­vai­suu­des­ta. Yhdes­sä voim­me elvyt­tää jokeam­me jopa ilman vas­tak­kai­na­set­te­lua arvos­te­tuk­si valu­ma-alu­eek­si, jon­ka suo­jas­sa on antoi­saa har­ras­taa, kokea luon­toa ja asua.

Muu­ta­man vuo­den ikäi­nen yhdis­tys Kii­min­ki­jo­ki ja ‑suis­to kun­toon on muun muas­sa saa­nut aikaan kak­si jalo­ka­lo­jen kutuso­raik­ko­han­ket­ta ala­juok­sun pit­käl­le kos­kio­suu­del­le. Tulok­set hank­keen vai­ku­tuk­sis­ta ovat jo nyt lupaa­via. Joki­suu tar­vit­see ja tar­jo­aa vie­lä run­saas­ti vaih­toeh­to­ja ja kun­nos­tus­toi­mia paran­ta­maan joen eko­lo­gis­ta tilaa, mai­se­man­ku­vaa ja virkistyskäyttöä.

Yhdis­tys pitää 22.12. kel­lo 17 Tai­ga Resor­tis­sa Ase­ma­ky­läl­lä syys­ko­kouk­sen, jos­sa joen kun­nos­tus­toi­miin kiin­nos­tu­neet asuk­kaat ja aktii­vit voi­vat tul­la kuu­lol­le ja visioi­maan yhdis­tyk­sen tule­via toi­min­to­ja. Mak­sa­mal­la yhdis­tyk­sen yhtei­sö­jä­sen­mak­sun kulu­val­le vuo­del­le, voi tul­la vai­kut­ta­maan yhdis­tyk­sen toi­min­nan kehit­tä­mi­seen ja päätöksentekoon.

Pasi Haa­pa­kan­gas, Kii­min­ki­jo­ki ja ‑suis­to kun­toon ry, pj