Rant­sik­ka: Irlan­ti­lai­sen kult­tuu­rin vie­rai­lue­si­tys oli elämys

Syys­kuun lop­pu­puo­lel­la Oulus­sa vie­tet­tiin The Irish Fes­ti­val of Oulu –fes­ti­vaa­lia eli tutum­min sanot­tu­na irk­ku­fes­ta­rei­ta. Maa­nan­tai­na 15.9. Hau­ki­pu­taan kou­lun 8. ja 9.-luokkalaisilla oli ilo saa­da vie­raak­si kou­lul­le Brent Cas­si­dy. Hänen Tales and Tunes ‑esi­tyk­sen­sä sisäl­si pari irlan­ti­lais­ta kan­san­ta­rua, jot­ka Brent ker­toi englan­nik­si. Lisäk­si hän esit­ti muu­ta­man lau­lun gae­lin kie­lel­lä ja säes­ti nii­tä irlan­ti­lai­sel­la bodhrán-rum­mul­la ja laa­tik­ko­mai­sel­la shru­ti box –instru­men­til­la.

Oppi­laat oli­vat kokoon­tu­neet lii­kun­ta­sa­lin lat­tial­le kuun­te­le­maan esi­tys­tä. Minä olin muka­na kuun­te­le­mas­sa. Brent ker­toi kak­si tari­naa. Toi­nen ker­toi mie­hes­tä, joka hui­put­ti paho­lais­ta, mut­ta tari­nan lopus­sa jää har­hai­le­maan soih­tu kädes­sään. Tari­nal­la seli­te­tään ns. aar­ni­tu­lien syn­tyä. Toi­nen tari­na liit­tyi ihmissusiin.

Esi­tyk­ses­tä välit­tyi van­han­ai­kai­nen tari­nan­ker­ron­ta­tyy­li, jos­sa ihmi­set kokoon­tui­vat yhteen kuun­te­le­maan tari­noi­ta. Brent itse on kuul­lut tari­noi­ta lap­se­na Irlan­nis­sa asues­saan mm. isoisältään.

Minul­le Bren­tin vie­rai­lu jäi läh­te­mät­tö­mäs­ti mie­leen. Hän eläy­tyi tari­noi­hin­sa niin hyvin, ettei hai­tan­nut yhtään, vaik­ka puo­let sanois­ta valui­vat toi­ses­ta kor­vas­ta sisään ja toi­ses­ta ulos. Se todis­taa, miten hyvä tari­nan­ker­to­ja Brent Cas­si­dy on. Kun hän lau­loi, tun­tui kuin oli­sin itse sei­so­nut vih­reäl­lä nii­tyl­lä pai­men­ta­mas­sa lampaita.

Olen monet ker­rat kuun­nel­lut tois­ten ker­to­mia tari­noi­ta, mut­ta Brent lyö lau­dal­ta kaik­ki tähän men­nes­sä. Hän ei vain ker­to­nut tari­noi­ta, vaan hän lait­toi tari­nat elä­mään. Kun Brent kuvai­li tari­nan hah­mo­ja, saa­toin kuvi­tel­la ne yhtä sel­keäs­ti, kuin jos ne oli­si­vat sei­so­neet edes­sä­ni. Kävin esi­tyk­sen jäl­keen liit­tä­mäs­sä Bren­tiä, enkä iki­nä unoh­da läm­min­tä hymyä hänen kasvoillaan.

Täl­lai­set vie­rai­lut tuo­vat piris­tys­tä kou­lu­päi­vään, joten toi­vot­ta­vas­ti mei­dän­kin kou­lu saa kult­tuu­ri­vie­rai­li­joi­ta jatkossakin.

Mirel­la Iko­nen. Jut­tu jul­kais­taan osa­na Ran­ta­poh­jan ja alu­een kou­lu­jen välis­tä yhteis­työtä.