His­to­rian havi­naa Keis­kan koululta

Keiskan koulun ensimmäisiä oppilaita yhteiskuvassa kevätjuhlassa vuonna 1932. Portailla vasemmalla Keiskan koulun ensimmäiset opettajat Ensio Ängeslevä ja Jenni Sipola. Vierellä oppilaita; Helvi Puuperä, Eila Ervasti, Antti Timonen, Esko Ervasti, Toivo Finnberg sekä mm. Niilo Pukki, Heikki Haapaniemi, ?, Eero Niskanen, Aleksi Puuperä, Alvari Kauppila, Heikki Soronen, ?, Eero Niskanen, Akseli Puuperä, Alvari Kauppila, Heikki Soronen, ? Timonen, Olavi Åström, Erkki Kauppila, Uolevi Finnberg, Kalervo Isoniemi, Erkki Kropsu, Heikki Raappana, Pentti Huikuri, Alpo Huikuri, Arvo Soronen, Mauno Kropsu, ?, Olli Huttu, Reino Raappana. Tyttöjä: Tyyne Niva, Eeva Vähärautio, Kerttu Autio, Elsi Saanio, Anni Autio, Eeva Rautio, Pauliina Toikkanen, Martta Meriläinen, Martta Soronen, Alli Finnberg, Hilkka Huikuri, Aino Kauppila, Senja Pukki, Eeva Toikkainen, Irma Niskanen. Istumassa alarivissä vasemmalta: Eino Ervasti, Erkki Ervasti ja mm. Mauno Huttu, ? Nalkki ja Niilo Puuperä. Kuva on Liisa Ervasti-Julkun arkistosta.Keiskan koulun ensimmäisiä oppilaita yhteiskuvassa kevätjuhlassa vuonna 1932. Portailla vasemmalla Keiskan koulun ensimmäiset opettajat Ensio Ängeslevä ja Jenni Sipola. Vierellä oppilaita; Helvi Puuperä, Eila Ervasti, Antti Timonen, Esko Ervasti, Toivo Finnberg sekä mm. Niilo Pukki, Heikki Haapaniemi, ?, Eero Niskanen, Aleksi Puuperä, Alvari Kauppila, Heikki Soronen, ?, Eero Niskanen, Akseli Puuperä, Alvari Kauppila, Heikki Soronen, ? Timonen, Olavi Åström, Erkki Kauppila, Uolevi Finnberg, Kalervo Isoniemi, Erkki Kropsu, Heikki Raappana, Pentti Huikuri, Alpo Huikuri, Arvo Soronen, Mauno Kropsu, ?, Olli Huttu, Reino Raappana. Tyttöjä: Tyyne Niva, Eeva Vähärautio, Kerttu Autio, Elsi Saanio, Anni Autio, Eeva Rautio, Pauliina Toikkanen, Martta Meriläinen, Martta Soronen, Alli Finnberg, Hilkka Huikuri, Aino Kauppila, Senja Pukki, Eeva Toikkainen, Irma Niskanen. Istumassa alarivissä vasemmalta: Eino Ervasti, Erkki Ervasti ja mm. Mauno Huttu, ? Nalkki ja Niilo Puuperä. Kuva on Liisa Ervasti-Julkun arkistosta.

12.06.2025 00:01

Haukipudas

Keis­kan kou­lu otet­tiin käyt­töön syys­lu­ku­kau­del­la 1929. Kou­lul­la vie­tet­tiin tänä kevää­nä kou­lun vii­meis­tä kevät­juh­laa, sil­lä kou­lun toi­min­ta on lak­kau­tet­tu. Kou­lul­la vas­ti­kään jär­jes­te­tyt läk­siäi­sil­ta­mat kerä­si­vät run­saas­ti väkeä muis­te­le­maan kou­lun vaiheita.

Keis­kan kou­lun perus­ta­mi­nen tuli tar­peel­li­sek­si 1920-luvun lopul­la, sil­lä Kir­kon­ky­län ja Ase­ma­ky­län kou­lu­pii­reis­sä oli lii­kaa oppi­lai­ta ja lisä­ra­ken­nuk­sil­le tar­vet­ta, ker­too Lii­sa Ervasti-Julku. 

Kun havait­tiin, että Putaan kou­lu­pii­ris­sä­kin oli lii­kaa oppi­lai­ta, niin ongel­mat pää­tet­tiin rat­kais­ta perus­ta­mal­la uusi kou­lu­pii­ri Keis­kaan. Kir­kon­ky­läs­sä toi­mi Kir­kon­nie­men kou­lu eli Punai­nen kou­lu nykyi­ses­sä seu­ra­kun­nan Wirk­ku­lan raken­nuk­ses­sa ja toi­nen, Val­koi­nen kou­lu, koti­seu­tu­museon vie­res­sä tyk­ki­muis­to­mer­kin pai­kal­la. Val­kois­ta kou­lua kut­sut­tiin opet­ta­jan mukaan myös Kemp­pai­sen kou­luk­si. Tilat eivät sit­ten­kään riittäneet. 

Kii­min­ki­joen ylit­tä­vää maan­tie­sil­taa ei vie­lä ollut, ja Kii­min­ki­joen poh­jois­puo­lel­la asu­nei­den oppi­lai­den van­hem­mat oli­vat huo­lis­saan kou­lu­lais­ten päi­vit­täi­sis­tä joen yli­tyk­sis­tä var­sin­kin keli­rik­koai­koi­na. Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku muis­te­lee, että sulan­ve­den aika­na oppi­laat sou­det­tiin veneel­lä nykyi­sen sil­lan koh­dal­ta suo­raan kou­lun ran­taan. Tal­vi­sin pol­ku jään yli kul­ki samaa reittiä. 

Heik­ko­jen jäi­den aika­na oppi­lai­den lähet­tä­mi­nen kou­lun jäl­keen jään yli oli opet­ta­jan vas­tuul­la. Opet­ta­ja sei­soi kou­lun tör­mäl­lä ja pääs­ti aina muu­ta­man oppi­laan ker­ral­laan sopi­vin väli­mat­koin. Taval­li­ses­ti muka­na oli joku isom­pi oppi­las, joka sei­pään avul­la koet­te­li jään kes­tä­vyyt­tä. Kun jäät tuli­vat oikein hei­koik­si ja tul­va-aika lähes­tyi, niin jäi­tä rikot­tiin, jot­ta veneel­le saa­tiin väy­lä. Tar­vit­taes­sa oppi­laat jäi­vät pois kou­lus­ta, sil­lä kul­je­tus­ta Ase­ma­ky­län rau­ta­tie­sil­lan kaut­ta kir­kon­ky­läl­le ei mat­kan pituu­den takia järjestetty. 

Kii­min­ki­joen ylit­tä­vä maan­tie­sil­ta Hau­ki­pu­taal­le val­mis­tui vuon­na 1954.

Keis­kan kou­lu jää his­to­ri­aan ja muis­toi­hin. Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti vuon­na 2023 lak­kaut­taa Keis­kan kou­lun syk­sys­tä 2025 alkaen. Kou­lu on toi­mi­nut vii­mek­si kak­sio­pet­ta­jai­se­na. Oppi­lai­ta oli vii­mei­se­nä luku­kau­te­na 41. Alu­eel­ta kou­lu­lai­set kul­ke­vat jat­kos­sa pää­asias­sa Hau­ki­pu­taan yhtenäiskouluun.

JAA TWIITTI PIN JAA