174-vuo­tias Kii­min­gin pap­pi­la siir­tyi yksi­tyi­so­mis­tuk­seen – Pap­pi­la­kult­tuu­ri henkitoreissaan

Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä osti pappilan perheelleen tämän vuoden keväällä. Kesän aikana uudet omistajat ovat muun muassa uusineet portaat ja talon edustan kivetyksiä sekä muokanneet pihan kaatoja rakennukselle suotuisammaksi. Kuvat: Teea TunturiKiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä osti pappilan perheelleen tämän vuoden keväällä. Kesän aikana uudet omistajat ovat muun muassa uusineet portaat ja talon edustan kivetyksiä sekä muokanneet pihan kaatoja rakennukselle suotuisammaksi. Kuvat: Teea Tunturi

Ensim­mäi­nen laki pap­pi­loi­den raken­ta­mi­ses­ta Suo­meen annet­tiin jo 1300-luvul­la. Mää­räyk­set piti­vät sisäl­lään yksi­tyis­koh­tia muun muas­sa huo­nei­den luku­mää­räs­tä sekä lisä­ra­ken­nuk­sis­ta. Ne kos­ki­vat luon­nol­li­ses­ti myös kii­min­ki­läi­siä, jot­ka 1781 lopul­la osti­vat Jaa­ra­lan tilan, jol­la sijait­si riit­tä­väs­ti vil­je­lys­maa­ta ja hir­si­nen pää­ra­ken­nus. Tuol­loin seu­ra­kun­ta oli saa­nut lupauk­sen omas­ta papista.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus