Ulko­nä­kö mer­kit­see liikaa

Nykyi­sin nuo­ret ajat­te­le­vat ulko­nä­köään aivan lii­kaa. Aamui­sin herä­tään tar­peet­to­man aikai­sin, jot­ta ulkoi­set asiat ehdi­tään hioa mil­lil­leen. Täl­löin aika nuk­ku­mi­sel­le vähe­nee. Vaat­tei­den pää­tar­koi­tus ei ole enää läm­mit­tä­mi­nen, vaan hyväl­tä näyt­tä­mi­nen. Tal­vi­sin monet eivät käy­tä pipo­ja­kaan, kos­ka eivät halua sot­kea kampauksiaan.

Ulko­nä­kö menee yhä useam­min käy­tän­nön, muka­vuu­den ja ter­vey­den edel­le. Mie­les­tä­ni näin ei todel­la­kaan pitäi­si olla. Nuo­ril­le pitäi­si täh­den­tää sisäi­sen kau­neu­den mer­ki­tys­tä enem­män kuin ulkoisen.

Itse ajat­te­len myös, että ylen­palt­ti­nen ulko­nä­köön panos­ta­mi­nen voi olla merk­ki hei­kos­ta itse­tun­nos­ta. Epä­var­muut­ta ja pel­koa pyri­tään peit­te­le­mään meik­ki­ker­rok­sen alle. Vaik­ka nyky­ään koros­te­taan roh­keut­ta olla oma itsen­sä, monet koke­vat tyy­ty­mät­tö­myyt­tä kat­soes­saan pei­liin — ja useim­mis­sa tapauk­sis­sa täy­sin turhaan.

Toi­voi­sin, että kaik­ki voi­si­vat peliin kat­soes­saan aja­tel­la: “Kyl­lä­päs minä näy­tän tänään hyväl­tä.” Toi­voi­sin myös, että ihmi­set muis­tut­tai­si­vat toi­si­aan sil­loin täl­löin sii­tä, että he näyt­tä­vät tyy­lik­käil­tä myös sitä eri­tyi­sem­min yrit­tä­mät­tä. Siis päh­ki­nän­kuo­res­sa: nuo­ret, muis­ta­kaa, ettei ulko­nä­kö mer­kit­se kaikkea!

Mirel­la Iko­nen, Hau­ki­pu­taan kou­lun 9B