Tärkeimmät päätökset ovat yleensä niitä, joiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Iin kuntastrategia ulottuu vuoteen 2035, ja strategiset valinnat ovat ohjanneet päätöksentekoa johdonmukaisesti.
Juuri nyt ratkaistavat asiat pyörivät yt-neuvottelujen, säästöjen, investointien, datakeskushankkeiden ja monenlaisten käytännön haasteiden ympärillä. Ne ovat kaikki olennaisen tärkeitä asioita, mutta niiden taustalla on yksi suurempi kysymys: millainen kunta Ii on vuonna 2035 ja 2045?
Yt-neuvottelut muistuttavat ikävästi siitä, että kuntatalous on tiukalla. Vastuullinen päätöksenteko ei tarkoita ratkaisujen lykkäämistä. Samaan aikaan on kuitenkin katsottava myös pidemmälle kuin seuraavaan talousarvioon. Jos huomio kohdistuu liikaa säästöihin, vaarana on, että samalla heikennetään niitä asioita, joiden varaan tulevaisuus rakentuu.
Maailmalla on menossa kiihtyvä tekoälymurros ja datakeskusinvestointien kilpajuoksu. Keskukset pyrkivät saamaan paikkansa rajallisesta infrasta ja kunnat osuutensa hyödyistä. Iihinkin suunnitellaan merkittäviä datakeskusinvestointeja. Niihin liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös perusteltuja kysymyksiä. Millaisia vaikutuksia hankkeilla on ihmisten elämään, ympäristöön, energiankulutukseen ja elinkeinorakenteeseen? Kuinka suuri hyöty saadaan paikalliselle yhteisölle? Kaikista hankkeista emme vielä tiedä, minkä tahon palveluita ja mihin tarkoitukseen niitä tullaan käyttämään. Tiedetäänkö varmasti, mistä ollaan päättämässä?
Nelostien tuleva linjaus ja rakentamisaika muokkaavat elinympäristöä ja vaikuttavat käytännön arkeen. Mahdollisuus saada junat jälleen pysähtymään Iin asemalla on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Liikenneratkaisut voivat parhaimmillaan vahvistaa Iitä saavutettavana kuntana, mutta melko lailla muuttuneena.
Yhtä tärkeää on keskustella palveluista. Valtarin yläkoulu, tulevaisuuden kirjastoratkaisut ja keskustan kehittäminen eivät ole vain rakennushankkeita. Ne ovat viestejä siitä, millaisena haluamme nähdä Iin tulevaisuuden. Kunta, joka investoi oppimiseen, sivistykseen, yhteisöllisyyteen ja viihtyisään elinympäristöön, investoi samalla omaan elinvoimaansa.
Siksi juuri nyt tarvitaan erityisen paljon avointa ja rehellistä keskustelua. Kuntalaisilla on oikeus saada tietoa, esittää vaikeitakin kysymyksiä ja osallistua tulevaisuutta koskevaan keskusteluun silloin, kun suunnitelmia valmistellaan eikä vasta sitten, kun päätöksenteko on jo pitkällä. Avoimuus ei hidasta kehittämistä, vaan vahvistaa luottamusta päätöksentekoon. Kunta kyllä järjestää paljon tilaisuuksia kuntalaisille tiedonsaantia ja keskustelua varten ja niihin kannustan osallistumaan. Lausuntojen antamista ei tarvitse ujostella, ne ovat tärkeä väylä vaikuttaa.

Heli-Hannele Haapaniemi.
Haluammeko kunnan, joka säilyttää palvelunsa, houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä sekä pitää kiinni luonnostaan ja omaleimaisuudestaan? Vai annammeko lyhyen aikavälin paineiden ohjata päätöksiä niin, että tulevaisuuden mahdollisuuksia menetetään?
Heli-Hannele Haapaniemi, kunnanvaltuutettu, Ii, Vasemmisto


