Hau­ki­pu­taan­kin kir­kon koris­tel­lees­ta kirk­ko­maa­la­ris­ta teh­tiin dokumenttielokuva

Uusi doku­ment­tie­lo­ku­va Poh­jo­lan Rubens – kirk­ko­tai­tei­li­ja Mic­hael Top­pe­liuk­sen elä­mä ja tai­de saa ensi-iltan­sa Oulus­sa 17.10.2026. Elo­ku­va esit­te­lee Suo­men 1700-luvun mer­kit­tä­vim­män tai­tei­li­jan Mic­hael (Mikael) Top­pe­liuk­sen elä­mää ja tai­det­ta. Elo­ku­van ovat teh­neet yhteis­työs­sä lem­pää­lä­läi­nen kuva­tai­tei­li­ja Lau­ri Lou­ne­la ja oulu­lai­nen toi­mit­ta­ja Ris­to Deger­man.

Oulu­lai­nen Mic­hael Top­pe­lius (1734–1821) oli aikan­sa mer­kit­tä­vin kuva­tai­tei­li­ja, joka yhdis­ti töi­hin­sä suo­ma­lai­sen kan­san­omai­sen kuva­ker­ron­nan sekä euroop­pa­lai­sen kuva­tai­teen rik­kaan kulttuuriperinnön.

1700-luvul­la puu­kirk­ko­jen raa­ma­tu­nai­hei­set kuvat oli­vat ihmi­sil­le yksi tär­keim­mis­tä ja näky­vim­mis­tä kuva­tai­teen muodoista.

– Mic­hael Top­pe­lius omak­sui pal­jon lai­no­ja eri­tyi­ses­ti alan­ko­maa­lai­sel­ta Pie­ter Paul Ruben­sil­ta. Sen takia hän­tä voi­si luon­neh­tia Poh­jo­lan Ruben­sik­si, vaik­ka hänen työn­sä ovat­kin huo­mat­ta­van kan­san­omai­sia, ker­too Lau­ri Lou­ne­la elo­ku­van tiedotteessa.

– Hän muun­si ja tul­kit­si Ruben­sia omal­la per­soo­nal­li­sel­la taval­laan ja teki niis­tä omaa Mic­hael Top­pe­liuk­sen tai­det­ta, sanoo Lau­ri Lounela

Top­pe­liuk­sen ura alkoi jo tei­ni-iäs­sä Iisal­men kir­kos­ta ja jat­kui seit­se­män vuo­si­kym­me­nen ajan aina kuo­lin­vuo­teen 1821 saak­ka, jol­loin val­mis­tui­vat Revon­lah­den kir­kon maa­lauk­set. Pit­kä ura ja laa­ja tuo­tan­to teke­vät hänes­tä aika­kau­ten­sa mer­kit­tä­vim­män kirk­ko­maa­la­rin Suomessa.

– Top­pe­liuk­sen mer­ki­tyk­ses­tä ker­too, että uran­sa aika­na hän koris­ti yksi­nään useam­pia kirk­ko­ja kuin Suo­men kes­kiai­kai­set kirk­ko­maa­la­rit yhteen­sä, ker­too Ris­to Degerman.

Yhteen­sä Top­pe­liuk­sen töi­tä on ollut noin nel­jäs­sä­kym­me­nes­sä kirkossa.

Mic­hael Top­pe­lius opis­ke­li nuo­ruu­des­saan Tuk­hol­mas­sa, jos­sa hän osal­lis­tui hovi­maa­la­ri Johan Paschin joh­dol­la myös Ruot­sin tuon ajan suu­rim­paan tai­teel­li­seen hank­kee­seen eli kunin­kaan­lin­nan kir­kon koristeluun.

Suu­rin säi­ly­nyt Top­pe­liuk­sen työ on Hau­ki­pu­taan puu­kir­kon koko­nais­ko­ris­te­lu, johon sisäl­tyy myös hänen kun­nian­hi­moi­sin teok­sen­sa, mas­sii­vi­nen 8 met­riä leveä ja 4 met­riä kor­kea Vii­mei­nen tuo­mio vuo­del­ta 1779.

Elo­ku­va Poh­jo­lan Rubens – kirk­ko­tai­tei­li­ja Mic­hael Top­pe­liuk­sen elä­mä ja tai­de ker­too Top­pe­liuk­sen elä­mäs­tä sotien ja valis­tuk­sen aika­na sekä esit­te­lee laa­jas­ti Top­pe­liuk­sen säi­ly­nei­tä töi­tä ja avaa nii­den sidok­sia aika­kau­teen ja euroop­pa­lai­seen kuvataiteeseen.

Poh­jo­lan Rubens elo­ku­va on hyväk­syt­ty osak­si Oulu2026-kult­tuu­rioh­jel­maa ja kult­tuu­ri-ilmas­ton­muu­tos­ta. Oulu on vuo­den 2026 ajan Euroo­pan kulttuuripääkaupunki. 

Mic­hael Top­pe­lius oli kir­jai­li­ja Saka­ri Tope­liuk­sen isoisä.

Poh­jo­lan Rubens – kirk­ko­tai­tei­li­ja Mic­hael Top­pe­liuk­sen elä­mä ja tai­de ‑elo­ku­van ensi-ilta on Oulus­sa elo­ku­va­teat­te­ri Stu­dios­sa lau­an­tai­na 17.10. 2026 klo 16.00. Toi­nen esi­tys on sun­nun­tai­na 18.10. klo 16.00.