Keskustelemme

Lisää sil­ta­ha­vain­to­ja

Ran­ta­poh­jas­sa 13. hel­mi­kuu­ta oli Kes­kus­te­lem­me ‑pals­tal­la kir­joi­tuk­se­ni Yli-Iin sil­lan osat Isos­sa­ky­rös­sä ja Kii­min­gis­sä. Ran­ta­poh­jas­sa 22. hel­mi­kuu­ta oli teks­ta­ri nimi­mer­kil­lä Sil­ta­vah­ti, joka muis­te­li, että Ala­ky­län sil­ta on van­ha Iijoen sil­lan puo­lis­ko Kurenalta.

Lue lisää

Teks­ta­rit

Sinul­le nimi­merk­ki Hätä­jar­rut­ta­ja. Ole onnel­li­nen. Meil­lä Pate­las­sa aura­taan ris­teys­lu­met portille.

Lue lisää

Rent­ta­he­lek­ku: Mak­ka­ran­pais­toa ja kepparikisoja

Stub­bis­ta Suo­men seu­raa­va pre­si­dent­ti. Suku­ni­men­sä meil­lä päin sano­taan kyl­lä Tup­pi. Ei hie­nos­tel­la etu­mai­sil­la ässil­lä, eikä peh­meil­lä b‑kirjaimilla. Kovan moi­nen oli kam­pan­join­ti molem­mil­la ehdok­kail­la vii­mei­set kak­si viik­koa. Haa­vis­tol­la­kin oli mei­nan­nut läh­teä kam­pan­ja­bus­sin mukaan koko­nai­nen parveke!

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Muu­ta­ma tosia­sia Iin tiejärjestelyistä

Nelos­tien lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt Iin koh­dal­la ovat taas nous­seet enem­män esil­le joh­tuen ehkä Iin kun­nan­joh­ta­jan ohi­tus­ties­tä esit­tä­mis­tä asiois­ta Ran­ta­poh­jas­sa 16.1.2024.


Har­taus: Paas­ton­ai­ka alkaa!

Vii­me sun­nun­tai­na oli ensim­mäi­nen paas­ton­ajan sun­nun­tai. Olem­me siis aivan paas­ton­ajan alus­sa. Paas­ton­ai­ka kevääl­lä mer­kit­see sitä, että me olem­me val­mis­tau­tu­mas­sa pääsiäiseen.


Kolum­ni: Kun Suo­mi irtau­tui Venäjästä

Venä­jän val­lan aika­na 1809–1917 vai­kut­ti emä­maal­le tap­piol­li­nen sota kol­me ker­taa rat­kai­se­vas­ti Suo­men val­tiol­li­sen ase­man ja yhteis­kun­nal­lis­ten olo­jen kohen­tu­mi­seen. Nii­den myö­tä avau­tui tilai­suus käyt­tää kei­sa­ri­kun­nan ahdin­koa Suo­men hyväk­si, itse­näis­ty­mi­seen asti.


Teks­ta­rit

Ran­ta­poh­jas­sa 13.2. kir­joit­ti nimi­merk­ki L.S. Siu­ruan­joen van­has­ta teräs­ris­tik­ko­sil­las­ta. Toi­nen puo­lis­ko on tosi­aan Ete­lä-Poh­jan­maal­la, mut­ta Ala­ky­län sil­ta on muis­taak­se­ni van­ha Iijoen sil­lan puo­lis­ko Kure­nal­ta. Sen huo­maa sii­tä­kin, että Ala­ky­län sil­ta on kak­si­kais­tai­nen toi­sin Siu­ruan­joen sil­ta, joka oli kapea ja yksikaistainen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Peli­sään­tö­jä poliit­ti­seen keskusteluun

Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut pal­jon sitä, mik­si me ihmi­set käyt­täy­dym­me, niin kuin käyt­täy­dym­me, kun pitäi­si päät­tää yhtei­sis­tä asiois­ta ja yhteis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta. Aikam­me on täyn­nä ris­ti­rii­to­ja, toi­sen osa­puo­len mol­laa­mis­ta ja omia totuuk­sia. Kes­kus­te­lus­ta ei aika ajoin mei­naa tul­la mitään kun­non lopputulosta.


Ikään­ty­mi­nen, ter­veys ja yhteiskunta

Kuu­lin “hevos­mies­ten tie­to­toi­mis­tos­ta”, että tämän päi­vän 80-vuo­ti­aat vas­taa­vat kun­nol­taan 1960-luvun 60-vuo­tiai­ta. Pitä­nee­kö tuo paik­kaan­sa, mut­ta ihan oikeas­ti­kin tilas­tot ker­to­vat mei­dän suo­ma­lais­ten eli­niän nous­seen toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen noin 20 vuot­ta. Toden­nä­köi­ses­ti tämän päi­vän vau­vat saat­ta­vat siis elää jopa sata­vuo­tiaik­si. Kaik­ki edel­lä­ole­va vain ker­too, että mei­tä ikäih­mi­siä on tule­vai­suu­des­sa suh­teel­li­ses­ti koko väes­tös­tä entis­tä enemmän.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mis­sä saa ajaa kelkalla?

Moot­to­ri­kelk­kai­li­jat käyt­tä­vät kevyen lii­ken­teen Vii­kin ali­kul­ku­tun­ne­lia (Hau­ki­pu­taan kes­kus­taa­ja­man ete­lä­puo­lel­la, Lid­lin lähel­lä) pääs­täk­seen aja­maan Hau­ki­pu­taan­tien jom­mal­le kum­mal­le puo­lel­le. Vaa­ra­ti­lan­tei­ta syn­tyy muul­le kevyel­le lii­ken­teel­le. Lisäk­si lähel­lä on myös lin­ja-auto­py­säk­ki, jol­ta pur­kaan­tuu käve­li­jöi­tä. Onnek­si mitään ei ole sattunut. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Haa­veil­laan – Ii 650

Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on vai­kea laji. Muu­tos­vas­ta­rin­nas­ta huo­li­mat­ta saa jokai­nen toki haa­veil­la eli visioi­da. Vii­me viik­ko­jen kir­joi­tuk­set Ran­ta­poh­jas­sa olkoot hyvä kes­kus­te­lun alku Iin kehit­tä­mi­ses­tä ja sen suun­nas­ta, myös val­lan kam­ma­rei­den ulko­puo­lel­la. Halusim­me tai emme, kaa­voi­tus ja maa­pal­lon raken­ta­mi­nen ohjaa­vat kun­tien ja asuk­kai­den tule­vai­suu­den suuntaa.


Ohit­taa­ko nelos­tie Iin?

Nelos­tien lin­jaus, ns. Iin ohi­tus­tie, on puhut­ta­nut iiläi­siä jo neli­sen­kym­men­tä vuot­ta. Itse­kin olen otta­nut aktii­vi­ses­ti osaa kes­kus­te­luun ensin kan­sa­lai­sak­tii­vi­na, sit­tem­min kun­ta­päät­tä­jä­nä. Asian his­to­ria on ollut siis pit­kä ja vai­he­ri­kas. Ja tämä on aiheut­ta­nut han­ka­luuk­sia kun­nan maan­käy­tön suunnittelulle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Väes­tö­ra­ken­teen muu­tos­ten vai­ku­tuk­sis­ta palvelusuunnitteluun

Suo­mes­sa meneil­lään ole­va väes­tö­ra­ken­teen muu­tos vai­kut­taa var­hais­kas­va­tuk­sen sekä esi- ja perus­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen kun­nis­sa. Joka kol­man­nes­sa kun­nas­sa väes­tön enna­koi­daan vähe­ne­vän yli 20 pro­sen­til­la vuo­teen 2040 men­nes­sä, kas­vua­luei­ta ovat vain yli­opis­to­kau­pun­git ja kehyskunnat.