Jou­lu on jo iha­nas­ti ovel­la. Jou­lu­rau­han julis­tus Turus­sa, Brink­ka­lan talon par­vek­keel­ta on perin­ne, joka on jat­ku­nut lähes kat­kea­mat­to­ma­na 700 vuo­den ajan. Tämä osoit­taa, että se on monel­le hyvin tär­keä het­ki. Se kat­kai­see arjen muut­taen tule­vat päi­vät juhlaksi.

Kun kat­se­lem­me tämän het­ken maa­il­maa, pyhän syn­ty­mi­sen salai­suus puhut­te­lee mei­tä taval­la, joka ylit­tää pel­kän kalen­te­ri­vuo­den vaih­tu­mi­sen mer­ki­tyk­sen. Pales­tii­nan ja Gazan piis­pa Kos­mak­sen mui­nai­set sanat kai­ku­vat läpi ajan ker­ros­ten kos­ket­ta­val­la taval­la: ”Kun­nia olkoon Juma­lal­le kor­keuk­sis­sa ja maas­sa rau­ha! Tänään Bet­le­hem ottaa vas­taan Hänet, joka aina istuu Isän kans­sa. Tänään enke­lit ylis­tä­vät syn­ty­nyt­tä lap­su­kais­ta taval­la, joka sopii vain Jumalalle.” 

Otsi­kon keho­tus tulee tutus­ta jou­lu­lau­lus­ta. Se kehot­taa myös kuu­le­maan ään­tä jou­lun kel­lo­jen. Jou­lu antaa meil­le mah­dol­li­suu­den hil­jen­tyä ja pysäh­tyä. Sii­hen meil­lä on eri­tyi­nen syy ja tar­ve. Elä­mä tun­tuu mones­ti lii­an kii­rei­sel­tä. Pitäi­si ehtiä niin moneen. Valin­nan mah­dol­li­suuk­sia on pal­jon ja meil­lä on usein vai­kea päät­tää, mikä on asioi­den tär­keys­jär­jes­tys. Tun­ne­tus­ti tär­keil­le asioil­le on kui­ten­kin aina aikaa.

Yksi kris­ti­kun­nan suu­rim­mis­ta juh­lis­ta, jou­lu, on pian koit­ta­mas­sa. Raken­nam­me juh­laa kukin taval­lam­me kodeis­sam­me, per­het­ra­di­tioi­dem­me poh­jal­ta. Samaan aikaan jou­lua koh­ti kul­jet­taes­sa on akti­voi­tu­nut kes­kus­te­lu kris­til­li­sen uskon näky­mi­ses­tä yhteiskunnassa.