Esi-isä­­saa­­lis­­ta­­jil­­le met­sä on pyhä paik­ka. Ennen kuin hän läh­tee pyyn­ti­ret­kel­le salo­ja samoa­maan, kor­pia kolua­maan, hän pesey­tyy kun­nol­la ja pukee ylleen.….. 

Miten käy, kun sopi­mus­kausi myl­ly­jen osal­ta lop­puu? Kuka vii­me­kä­des­sä pur­kaa myl­lyt, jos asiat ei mene niin kuin on sopi­muk­ses­sa sovittu? 

Lues­ke­lin Oulun ympä­ris­tö­oh­jel­maa 2026 – koh­ti hii­li­neut­raa­lia Oulua. Ympä­ris­tö­oh­jel­man val­mis­te­luun on osal­lis­tu­nut yli 300 hen­ki­löä, eikä reu­na-aluei­ta ole ollen­kaan huo­mioi­tu täs­sä ohjel­mas­sa! Täs­sä­pä muu­ta­ma esi­merk­ki miten reu­na-aluei­ta näi­ve­te­tään Oulussa.

Vie­lä 2010-luvul­la ener­gia­puun tuo­tan­to ei ollut met­sän­kas­vat­ta­jal­le kan­nat­ta­vaa. Maa­il­man­mark­ki­noi­den hal­pa kivi­hii­li ja EU:n hapa­roi­va ilmas­to-ote var­mis­ti­vat, että emme luo­pu­neet­kaan kivihiilestä.

Tämä tapah­tui ker­ran, kau­an sit­ten, kun minä­kin olin pie­ni, eka­luok­ka­lai­nen. Sil­loin oli se pelot­ta­va keuh­ko­tau­ti leviä­mäs­sä koko Suo­meen. Sitä pelät­tiin myös Iihin kuu­lu­vas­sa pie­nes­sä Jak­ku­ky­län kou­lus­sa. Ja sit­ten! Erää­nä päi­vä­nä tuli ter­veys­tä­ti kou­luum­me ilmoit­ta­maan, että: “Olen nyt tul­lut rokot­ta­maan tei­dät sitä uut­ta ja pahaa tau­tia vas­taan. Sit­ten ette sai­ras­tu sii­hen ja sehän on hyvä asia. Eikös vaan?”.

Mei­tä iiläi­siä vedä­te­tään nyt pahan ker­ran. Ylei­sen ilmas­to­hy­pe­tyk­sen nimis­sä meil­tä vie­dään kal­li­sar­voi­sin omai­suus, mitä meil­lä on: mah­dol­li­suus elää luon­non­lä­heis­tä elä­mää. Luon­non moni­muo­toi­suu­den kan­nal­ta arvo­kas met­sä- ja suo­a­lue muu­te­taan teol­li­suusa­lu­eek­si. Val­ta­vien beto­ni­pe­rus­tus­ten pääl­le raken­ne­tut myl­lyt ja 20 met­riä leveät sora­tiet hal­lit­se­vat mai­se­maa. Ei sin­ne ole asi­aa eläi­mil­lä eikä ihmisillä.