Kolumnit

Kuusi­kym­men­tä­lu­vun län­ne­ne­lo­ku­va Hyvät, pahat ja rumat lajit­te­lee ihmi­set kar­keal­la taval­la, kari­ka­tyy­rin omai­ses­ti. Onko ihmi­se­lo tosi elä­mäs­sä sivis­ty­neem­pää kuin val­ko­kan­kaal­la? Johan­nek­sen evan­ke­liu­miin on tal­len­net­tu maa­her­ra Pila­tuk­sen pal­jon puhu­vat sanat. Ne osoit­ta­vat hänen eteen­sä tuo­mit­ta­vak­si tuo­tuun Jee­suk­seen. ”Kat­so: ihmi­nen!” (Joh. 19:5). Tänä­kin päi­vä­nä syyt­tö­miä tuo­mi­taan ihmis­ten mie­li­val­lan tähden.

Val­tio sol­mii maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen (MAL) sopi­muk­sia kau­pun­ki­seu­tu­jen kans­sa. Sopi­muk­set tuke­vat kau­pun­ki­seu­tu­jen kas­vua, kehi­tys­tä ja lähia­luei­den saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Tavoit­tee­na on edis­tää toi­mi­vaa ja kes­tä­vää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta sekä liikennejärjestelmää.

Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja. Elä­män­ryt­mim­me on yhä kii­vaam­pi ja hel­pos­ti ihmi­sen arki muo­dos­tuu sel­viy­ty­mis­tais­te­luk­si päi­väs­tä toi­seen, eten­kin kal­tai­sel­le­ni, ruuh­ka­vuo­sia elä­väl­le, työs­sä käy­väl­le per­heen äidil­le. Niin tär­ke­ää kuin pysäh­ty­mi­nen onkin, saat­taa se olla hyvin vai­ke­aa sil­loin, kun ympä­ril­lä on jat­ku­vas­ti joku toi­nen ihmi­nen, joka vaa­tii osan­sa, tar­peen­sa ja huomionsa.

Taas tulee se aika vuo­des­ta, kun eri­tyi­ses­ti aamut ovat hir­ve­ää tais­te­lua. Sil­mät ris­tis­sä koko per­he laa­hus­taa hil­jai­suu­des­sa aamu­pa­la­pöy­tään. Töis­tä tai kou­lus­ta tul­les­sa tun­tuu, että voi­si ottaa pik­ku­päik­kä­rit tai aina­kin vaan vetää vil­tin nis­kaan ja käper­tyä sohvalle.

Meil­le ihmi­sil­le on tyy­pil­lis­tä elä­mi­nen ja toi­mi­mi­nen eri­lai­sis­sa yhtei­söis­sä ja ver­kos­tois­sa. Yhtei­söl­li­syys yleis­kä­sit­tee­nä tar­koit­taa ihmis­ten välis­tä yhteis­työ­tä ja monen­lai­sia yhteis­työn muo­to­ja, jois­ta tutuim­pia ovat esim. tal­koot ja muut yhdes­sä jär­jes­te­tyt tapahtumat.