Toi­mit­ta­jal­ta: Nuo­ret­kin äänestämään

Miten se tun­tuu­kin sil­tä, että näi­den vaa­lien alla ihmi­set ovat enem­män innois­saan vaa­li­tee­mois­ta ja äänes­tä­mi­ses­tä kuin aiem­min. Hal­li­tuk­sen ero, Oulun rais­kaus­ta­pauk­set, van­hus­ten kal­toin­koh­te­lu ja ilmas­ton­muu­tos ovat nous­seet taval­li­sen kan­san kes­kuu­des­sa aiheik­si, joi­den vuok­si voi­si jopa suun­na­ta uur­nil­le. Useam­pi äänioi­keu­tet­tu on ker­to­nut mene­vän­sä äänes­tä­mään ensim­mäis­tä ker­taa. Toi­vot­ta­vas­ti huu­maa riit­tää vaa­lien lop­pu­met­reil­le ja äänes­tys­pro­sent­ti nousee vii­me edus­kun­ta­vaa­leis­ta. Alku aina­kin näyt­tää lupaavalta.

Vii­me kun­ta­vaa­leis­sa vuon­na 2017 alle 25-vuo­tiais­ta äänioi­keu­te­tuis­ta kävi äänes­tä­mäs­sä vai noin 30 pro­sent­tia. Myös­kään nuo­ret aikui­set eivät olleet pal­jon­kaan aktii­vi­sem­pia. Onko käy­mäs­sä niin, että kun­ta­lii­tok­set suur­kun­ti­neen aiheut­ta­vat sen, että pää­tök­sen­te­ko kar­kaa nuor­ten käsis­tä kun­nal­lis­ten luot­ta­mus­teh­tä­vien vähetessä?

STTK on teh­nyt näi­den edus­kun­ta­vaa­lien alla tut­ki­muk­sen, jos­sa yllä­tyk­sek­si nousee se, että nuo­rim­mis­ta äänes­tä­jis­tä uur­nil­le aikoo jopa yli 80 pro­sent­tia. Syy­nä tähän voi­si olla se, että nyt kes­kus­tel­laan todel­la asiois­ta, jos­sa kan­ne­taan huol­ta pait­si nyky­het­kes­tä myös tule­vas­ta. Ehkä­pä myös ehdok­kaat ovat herän­neet puhut­te­le­maan nuoria.

Äänes­ty­sak­tii­vi­suus yleen­sä oli hui­pus­saan vuo­den 1962 edus­kun­ta­vaa­leis­sa, jol­loin uur­nil­la kävi jopa 85,1 pro­sent­tia äänioi­keu­te­tuis­ta. Sen jäl­keen äänes­ty­sak­tii­vi­suus on las­ke­nut tasai­ses­ti, ollen vuo­den 2015 edus­kun­ta­vaa­leis­sa 70,1 prosenttia.

Toi­vo­taan, että nuor­ten aktii­vi­suus yltää STTK:n tut­ki­mal­le tasol­le. Näin saa­tai­siin jat­ku­vuut­ta toi­mi­val­le suo­ma­lai­sel­le demokratialle.