Kesä­tet­rik­sen aika

Kou­lu­jen lop­pu­mi­nen tie­tää mones­sa per­hees­sä var­si­nai­sen kesä­tet­rik­sen alka­mis­ta. Tuos­sa tie­to­ko­ne­pe­lis­sä­hän jär­jes­tel­lään eri­muo­toi­sia pali­koi­ta niin, että ne muo­dos­ta­vat ehyi­tä rivis­tö­jä. Kesä­tet­rik­ses­sä jär­jes­tel­lään eri per­heen­jä­se­niä, suku­lai­sia, naa­pu­rei­ta ja pal­kat­tu­ja lap­sen­lik­ko­ja niin, että kesäs­tä tulee kaik­ki mah­dol­li­set muut­tu­jat huo­mioi­den las­ten­hoi­dol­li­ses­ti mah­dol­li­sim­man auko­ton koko­nai­suus.

Suo­men lais­sa ei mää­ri­tel­lä, mil­loin lap­sen voi jät­tää yksin kotiin. Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­liit­to on lin­jan­nut, että ala-astei­käi­sen lap­sen pitäi­si pää­sään­töi­ses­ti olla aikui­sen seu­ras­sa. Nuor­ta­kaan ei ole hyvä jät­tää yksin pit­käk­si aikaa. Luin vas­ta suo­si­tuk­ses­ta, että alai­käi­siä lap­sia ei tuli­si jät­tää yksin koko­nai­sek­si van­hem­pien työ­päi­väk­si. En muis­ta, kenen teke­mä sel­vi­tys tai tut­ki­mus oli kysees­sä, mut­ta hien se toi otsal­le. Vaik­ka sii­tä jo tovi aikaa onkin, ja mum­mo­la oli käy­tös­sä, muis­tan kuin­ka her­mos­tut­ta­vaa sovit­te­le­mis­ta loma­jak­sot oli­vat.

Meil­lä lap­set ovat aika pie­ne­nä olleet työ­päi­vän ver­ran yksin koto­na. Piti­kin ihan kysyä, muis­ta­vat­ko he itse min­kä ikäi­siä oli­vat. Tytär vas­ta­si heti: ”Aina­kin kak­kos­luo­kal­la olin yksin kun olin kipeä. Kat­soin Kar­hu­vel­je­ni Kodaa ja söin ruis­lei­pää. Oli pal­jon voi­ta ja vapaus”. Kesä­lo­mal­la tyt­tö ei muis­ta­nut olleen­sa kovin pie­ne­nä yksin tai pik­ku­vel­jen kans­sa kak­sis­taan koto­na. Onnek­si aika siis näyt­tää kul­taa­van nuo­kin muis­tot.

Ei voi var­mas­ti antaa yksi­se­lit­teis­tä vas­taus­ta sii­hen, min­kä ikäi­se­nä lap­sen voi jät­tää min­kä­kin pitui­sek­si ajak­si yksin tai sisa­rus­ten kans­sa kotiin. Yksi sään­tö lie­nee, että sen ikäi­se­nä kun sekä lap­set että van­hem­mat tun­te­vat sen ole­van tur­val­lis­ta ja mah­dol­li­sim­man huo­le­ton­ta.

Tui­ja Jär­ve­lä-Uusi­ta­lo