Voi­daan hyvin: Ei elä­mäs­tä sel­viä stres­sit­tä?

Herään kel­lo 3.20. Iha­naa, saan nuk­kua vie­lä mon­ta tun­tia. Uni ei tule­kaan. Tulee sen sijaan mie­leen huo­mi­sen työt. Se Ter­va­rei­tin jut­tu­kin pitäi­si kir­joit­taa val­miik­si.

Muu­ta­man tun­nin levot­to­man nuk­ku­mi­sen jäl­keen väsyt­tää nous­ta. Sydän­kin taas tykyt­te­lee omia tah­te­jaan. Läh­den töi­hin aja­tuk­sis­sa­ni, vähän ärty­nee­nä. Avai­met unoh­tu­vat etei­sen avain­kaap­piin, kun ovi nap­sah­taa kiin­ni.

Olen­ko stres­saan­tu­nut?

Stres­si kuu­luu elä­mään. Suu­rin osa meis­tä kär­sii sii­tä jos­sain vai­hees­sa, osa mui­ta enem­män.

Vaik­ka stres­si sana­na miel­le­tään kiel­tei­sek­si, sii­tä voi olla hyö­tyä­kin, kun pää­sem­me työ­teh­tä­vis­säm­me parem­paan tulok­seen sen avul­la. Stres­si voi aut­taa jak­sa­maan ja sel­viy­ty­mään vaa­ti­vas­sa tilan­tees­sa.

Pit­kä­ai­kai­nen, kroo­ni­nen stres­si sitä vas­toin on vaka­va ter­vey­suh­ka. Yli vuo­den kes­tä­nyt stres­si näkyy aivo­ku­dok­sen toi­min­nal­li­si­na ja raken­teel­li­si­na muu­tok­si­na. Aivot alka­vat muis­tut­taa van­han ihmi­sen aivo­ja (Kale­va 12.3.19). Tun­nem­me stres­sin hai­tal­li­set vai­ku­tuk­set myös sydän- ja veren­kier­toe­li­mis­töl­le.

Aluk­si stres­si tun­tuu fyy­si­si­nä oirei­na. Sydä­men lyön­ti­ti­heys ja veren­pai­ne voi­vat nous­ta. Hen­gi­tys kiih­tyy, ja lihak­set jän­nit­ty­vät. Usein uneen pää­sy vai­keu­tuu ja uni muut­tuu kat­ko­nai­sek­si. Tulee pään­sär­kyä, vat­sa­vai­vo­ja, sel­kä­ki­pu­ja tai sit­keä fluns­sa­kier­re.

Stres­sin jat­kues­sa muis­ti voi kär­siä ja mie­lia­la las­kea. Mui­ta psyyk­ki­siä oirei­ta ovat ärty­nei­syys, aggres­sii­vi­suus ja ahdis­tu­nei­suus. Vaka­van stres­sin seu­rauk­se­na voi­vat tul­la masen­nus ja työ­uu­pu­mus.

Stres­si aiheut­taa siis kir­ja­van jou­kon oirei­ta ihmi­ses­tä riip­puen. Usein se liit­tyy työ­hön ja työ­pai­kan ihmis­suh­tei­siin. Jat­ku­va kii­re kuor­mit­taa, samoin lii­an suu­ret tai kykyi­hin näh­den ali­mi­toi­te­tut vaa­ti­muk­set. Työ­pai­kan huo­no ilma­pii­ri, arvos­tuk­sen puu­te ja syyl­li­syys teke­mät­tö­mis­tä töis­tä naker­ta­vat jak­sa­mis­ta.

Työ­stres­si hei­jas­tuu ihmi­sen koko elä­mään, per­hee­seen ja mui­hin ihmis­suh­tei­siin. Voi­mien vähe­tes­sä myös tun­tei­den hal­lin­ta saat­taa pet­tää. Samoin elä­män­ti­lan­teis­ta joh­tu­via pai­nei­ta ei voi jät­tää kotiin työ­hön men­nes­sä.

Myös työt­tö­myys voi stres­sa­ta. Huo­li toi­meen­tu­los­ta, kuva omas­ta arvos­ta ihmi­se­nä ja ehkä pet­ty­mys elä­män­kul­kuun kuor­mit­taa.

Stres­sin­hal­lin­taa kan­nat­taa kaik­kien ope­tel­la, oli­pa työs­sä tai ei. Pie­net­kin kuor­mi­tus­ta vähen­tä­vät asiat lisää­vät työs­sä jak­sa­mis­ta, paran­ta­vat ter­veyt­tä ja ihmis­suh­tei­ta sekä pitä­vät aivo­ja nuo­rem­pi­na. Stres­sioi­rei­den huo­maa­mi­nen mah­dol­lis­taa tilan­tee­seen puut­tu­mi­sen ajois­sa.

Stres­sis­tä kan­nat­taa puhua läheis­ten ja työ­ka­ve­rei­den kans­sa. Puhu­mi­nen vähen­tää mureh­ti­mis­ta. Jos työ aiheut­taa stres­siä, pitää tilan­tees­ta neu­vo­tel­la esi­mie­hen kans­sa. Omien rajo­jen vetä­mi­nen työ- ja vapaa-ajal­le on vält­tä­mä­tön­tä.

Hyvät ihmis­suh­teet ehkäi­se­vät stres­siä. Onnel­li­sil­la ihmi­sil­lä on pal­jon sosi­aa­li­sia suh­tei­ta, tai aina­kin yksi hyvä. Myös hyvien teko­jen teke­mi­nen toi­sil­le tuo mie­lek­kyyt­tä elä­mään. Uni puh­dis­taa ja hel­lii aivo­ja. Ajan otta­mi­nen omil­le tär­keil­le asioil­le ren­tout­taa, ja välil­lä pitäi­si osa­ta olla jou­ten. Työs­sä­kin kan­nat­taa pitää pie­niä tau­ko­ja päi­vän mit­taan.

Sään­nöl­li­nen ja mie­lei­nen lii­kun­ta hel­pot­taa stres­sioi­rei­ta. Sään­nöl­li­nen syö­mi­nen taas pitää veren­so­ke­rin tasai­se­na ja vähen­tää ärtyi­syyt­tä. Hyvän­laa­tui­set ras­vat aut­ta­vat aivo­ja. Alko­ho­li ei sovi stres­saan­tu­neel­le, sil­lä se lisää väsy­mys­tä, masen­nus­ta ja huo­non­taa unen laa­tua.

Stres­siä voi siis yrit­tää vähen­tää, ja lepää­mi­nen kan­nat­taa. Meni­sin­kö soh­val­le löhöä­mään? Ei sit­ten­kään, sii­nä aja­tuk­set kui­ten­kin liu­kui­si­vat työ­asioi­hin tai mui­hin huo­liin. Läh­ti­sin­kö ulos, käve­lyl­le vaik­ka? Tai tuo käsi­työ­kin hou­kut­taa, neu­loes­sa aivot voi­vat löy­tää mie­lei­siä, hyviä aja­tuk­sia.

Tar­kem­paa tie­toa stres­sis­tä löy­dät Suo­men Mie­len­ter­veys­seu­ran verk­ko­si­vuil­ta.

Sirk­ka Ves­te­ri­nen
ter­vey­den­hoi­ta­ja, sydän­hoi­ta­ja
Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­mä
Vaa­lan ter­veys­pal­ve­lut