Toi­vo Hyy­ry­läi­sel­tä uusi kir­ja: Iiläi­sen Edvard Meri­ka­rin Kir­joi­tet­tua elä­mää

Toivo Hyyryläisen neljäs kirja on julkaistu. Hän esittelee kirjaa iiläisestä Edvard Merikarista otsikolla ”Kirjoitettua elämää” Iin kir-jaston auditoriossa ensi maanantaina 18.11. klo 18. (Arkistokuva)

Yli-iiläi­nen kir­jai­li­ja, rovas­ti ja koti­seu­tu­neu­vos Toi­vo Hyy­ry­läi­nen on kir­joit­ta­nut jo nel­jän­nen kir­jan nais­ru­noi­li­ja Isa Aspia sivu­ten.

Kir­jan aihee­na on Isa Aspin pik­ku­ve­li Edvard (s. 1869), joka otti suku­ni­mek­seen Meri­ka­ri. Kir­joi­tet­tu­aan yli­op­pi­laak­si Oulus­sa Edvard val­mis­tui myö­hem­min Lii­ke­mies­ten kaup­pao­pis­tos­ta ja hänes­tä tuli mer­kit­tä­vä toi­mit­ta­ja ja talous­mies.

Palat­tu­aan Ame­ri­kan kau­del­ta hän toi­mi Suo­men Lähe­tys­seu­ran kus­tan­nus­liik­keen hoi­ta­ja­na. Pisim­män vir­kau­ran hän teki Val­tio­neu­vos­ton kir­ja­pai­non kont­to­ri­pääl­lik­kö­nä 1917–1936, jol­loin hän jäi eläk­keel­le ja muut­ti tyt­tä­ren­sä per­heen luo Iihin.

Toi­vo Hyy­ry­läi­nen arvioi, että Edvard Meri­ka­ri kuu­lui 1900-luvun poh­jois­suo­ma­lais­ten sano­ma­leh­ti­kir­jai­li­joi­den aate­liin, kuten hänen aika­lai­sen­sa Samu­li ja Jen­ni Pau­la­har­ju.

Meri­ka­rin laa­jas­sa tuo­tan­nos­sa esiin­ty­vät kes­kei­ses­ti hänel­le tär­keät paik­ka­kun­nat: Ii, Yli-Ii, Kii­min­ki, Puo­lan­ka, Suo­mus­sal­mi, Uta­jär­vi ja Oulu. Hän on myös tal­len­ta­nut sekä Kai­nuun seu­ra­kun­tien van­hem­paa his­to­ri­aa pap­pei­neen että eri­tyi­ses­ti Kai­nuun rau­ta­ruuk­kien var­hais­ta his­to­ri­aa.

Elä­mä­ker­ran lisäk­si kir­jas­sa jul­kais­taan pää­osa Edvard Meri­ka­rin kir­jal­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta, his­to­ri­aa sivua­vat kir­joi­tuk­set ja kaik­ki runot.

– Kie­li on väri­käs­tä kuten elä­mä, sanot­ta­va tär­keäm­pi kuin muo­to. Näin kir­jai­li­ja tekee luki­joil­leen ”eet­vart­tia”, elä­vöit­tää ollut­ta ja men­nyt­tä, yhteis­tä his­to­ri­aam­me, Toi­vo Hyy­ry­läi­nen koros­taa.

Eri­tyi­ses­ti asues­saan Iis­sä 1938–1953 Edvard Meri­ka­ri tun­net­tiin Iin ja Yli-Iin monien merk­ki­hen­ki­löi­den syn­ty­mä­päi­vä­ru­no­jen rii­mit­te­li­jä­nä.

Oman runon­sa ovat saa­neet mm. emän­tä Anni Vei­jo­la, emän­tä K.L.Pernu, Eero Dahl, Hil­ja ja Kal­le Huo­vi­nen, ins­peh­to­ri J.A. Kin­nu­nen, kir­ju­ri Vede­no­ja, kirk­ko­her­ra Kum­pu­lai­nen, kun­nal­lis­mies August Kak­ko, kont­to­ri­mies Iiva­ri Kurt­ti­la, opet­ta­ja Ida Lai­ti­nen ja kym­me­net muut.

Edvard Meri­ka­ri runoi­li juh­la­ru­no­ja moniin pai­kal­li­siin juh­liin: mm. Ase­man kan­sa­kou­lun ja uuden kir­kon vih­kiäi­siin.