Oulun­kaa­ri jou­tuu korot­ta­maan työn­te­ki­jöi­den­sä palk­ko­ja

Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­mä, Super ja Tehy ovat pääs­seet sopuun työn­te­ki­jöi­den palk­ko­jen har­mo­ni­soin­nis­ta. Kun­tayh­ty­mä on sopuun tyy­ty­väi­nen, vaik­ka se tar­koit­taa­kin noin 1,3 mil­joo­nan euron kus­tan­nuk­sia ja sil­lä on vai­ku­tus­ta jäsen­kun­tien talou­teen.

Kun­tayh­ty­mä on ollut vas­taa­ja­na Oulun kärä­jä­oi­keu­des­sa kah­dek­sas­sa eri työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen nos­ta­mas­sa kan­tees­sa, jot­ka ovat kos­ke­neet 420 työn­te­ki­jän palk­kaus­ta. Kun­tayh­ty­män jäsen­kun­nis­sa työn­te­ki­jöi­den palk­kaus on ollut samois­sa tai sama­nar­voi­sis­sa teh­tä­vis­sä eri­lai­nen.

Kun­tayh­ty­mä on aloit­ta­nut palk­ko­jen yhden­mu­kais­ta­mi­sen jo vuon­na 2011, mut­ta nii­tä ei ole vie­lä har­mo­ni­soi­tu lop­puun pää­asias­sa jäsen­kun­tien talou­del­li­sen tilan­teen vuok­si. Työ­tuo­miois­tuin on aiem­min anta­nut rat­kai­sun saman­lai­ses­sa tapauk­ses­sa Kai­nuus­sa.

Rat­kai­sus­saan tuo­miois­tuin lin­ja­si palk­ko­jen har­mo­ni­soin­ti­vaa­ti­muk­sen siten, että kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le tuli sama­nar­voi­sis­sa teh­tä­vis­sä mak­saa sitä palk­kaa, jota mak­set­tiin kor­kein­ta palk­kaa saa­val­le työn­te­ki­jäl­le. Lisäk­si rat­kai­sus­sa poh­dit­tiin sitä, miten pit­käk­si har­mo­ni­soin­tiai­ka voi muo­dos­tua.

Palk­ko­ja koro­te­taan taan­neh­ti­vas­ti

Nyt Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­mä ja työn­te­ki­jä­jär­jes­töt ovat pääs­seet kan­teis­sa yksi­mie­li­seen sovin­toon. Sovin­to­so­pi­muk­sen mukaan työn­te­ki­jöi­den palk­kaa koro­te­taan taan­neh­ti­vas­ti joko 1.7.2014 tai 1.1.2015 alkaen ver­rok­ki­ta­soon, jol­la tar­koi­te­taan sitä kor­kein­ta palk­ka­ta­soa, jota sama­nar­voi­sis­sa teh­tä­vis­sä on kun­tayh­ty­män työn­te­ki­jäl­le mak­set­tu. Sovin­to­rat­kai­sun kus­tan­nuk­set kun­tayh­ty­mäl­le ovat yhteen­sä noin 1,3 mil­joo­naa euroa.

Kun­tayh­ty­mä on tyy­ty­väi­nen sovin­to­rat­kai­suun sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että rat­kai­su rasit­taa mer­kit­tä­väs­ti jäsen­kun­tien talout­ta.

Oulun­kaa­ri halu­aa, että jat­kos­sa val­tion päät­tä­jät huo­mioi­vat sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tuk­sis­sa, että suu­ria työ­nan­ta­jayk­si­köi­tä muo­dos­tet­taes­sa maa­kun­ta- tai muul­le mah­dol­li­sel­le hal­lin­nol­li­sel­le raken­teel­le, jou­du­taan väis­tä­mät­tä saman erit­täin kal­liin ongel­man eteen. Kun lukui­sat eri työ­nan­ta­jat mak­sa­vat eri­ta­soi­sia palk­ko­ja sama­nar­voi­sis­sa teh­tä­vis­sä, työ­nan­ta­jan vaih­tues­sa kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le on mak­set­ta­va har­mo­ni­soin­tia­jan kulut­tua työ­teh­tä­vän kor­kein­ta palk­kaa.

Kun­ta­työ­nan­ta­jia edus­ta­va KT on las­ke­nut, että palk­ko­jen har­mo­ni­soin­ti­kus­tan­nuk­set maa­kun­ta­poh­jai­ses­sa sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tuk­ses­sa tuli­si­vat ole­maan jopa 700 mil­joo­naa euroa. Oulun­kaa­ren käsi­tyk­sen mukaan asial­la on niin mit­ta­vat talou­del­li­set vai­ku­tuk­set, että palk­ko­jen har­mo­ni­soin­ti tuli­si toteut­taa vähi­tel­len, mikä edel­lyt­täi­si lain­sää­dän­nöl­li­siä rat­kai­su­ja tule­van sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tuk­sen yhtey­des­sä.