Voi­daan hyvin: Mikä ihmeen edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Ter­veys­kes­kuk­sen vas­taa­no­tol­la tapa­na­ni on kysyä kyp­sään ikään ehti­neil­tä asiak­kail­ta­ni, eri­tyi­ses­ti muis­ti­asioi­den hoi­toon ja 75-vuo­tiai­den ter­veys­tar­kas­tuk­siin liit­tyen, että onko edun­val­von­ta­val­tuu­tus asia­na tut­tu. Enem­mis­tö asiak­kais­ta on asias­ta kuul­lut mut­ta ei ole miet­ti­nyt asi­aa sen kum­mem­min. Usein tulee vas­taus: “En minä sitä vie­lä tar­vit­se, ei ole ajan­koh­tai­nen asia.”

Ter­veys­kes­kuk­sen vas­taa­no­tol­la tapa­na­ni on kysyä kyp­sään ikään ehti­neil­tä asiak­kail­ta­ni, eri­tyi­ses­ti muis­ti­asioi­den hoi­toon ja 75-vuo­tiai­den ter­veys­tar­kas­tuk­siin liit­tyen, että onko edun­val­von­ta­val­tuu­tus asia­na tut­tu. Enem­mis­tö asiak­kais­ta on asias­ta kuul­lut mut­ta ei ole miet­ti­nyt asi­aa sen kum­mem­min. Usein tulee vas­taus: “En minä sitä vie­lä tar­vit­se, ei ole ajan­koh­tai­nen asia.”

Kun puhu­taan edun­val­von­nas­ta, voi se herät­tää vas­tus­tus­ta. Aja­tel­laan, että pää­tän­tä­val­ta omis­ta asiois­ta ote­taan pois. Edun­val­von­ta ei ole aiheel­li­nen, mikä­li ihmi­nen pys­tyy huo­leh­ti­maan omis­ta asiois­taan, esi­mer­kik­si pank­ki-, raha- ja las­ku­asiois­ta. Mikä­li asioi­den hoi­ta­mi­ses­sa tulee ongel­mia jon­kin sai­rau­den, vam­man tai muun sel­lai­sen takia, on edun­val­von­ta syy­tä teh­dä.

Usein edun­val­von­ta­ti­lan­tee­seen jou­du­taan sil­loin, kun tode­taan jo pitem­mäl­le eden­nyt muis­ti­sai­raus ja arjen asioi­den hoi­ta­mi­nen ei enää suju omin voi­min. Ei ymmär­re­tä raha-asioi­ta, ei muis­te­ta mak­saa las­ku­ja tai yleen­sä­kin asioi­den hoi­ta­mi­ses­sa on ongel­mia. Lähei­sel­le annet­tua val­ta­kir­jaa­kaan ei vält­tä­mät­tä enää pan­kis­sa hyväk­sy­tä. Tuol­loin jou­du­taan aika pikai­ses­ti­kin tur­vau­tu­maan mai­straa­tin puo­leen ylei­sen edun­val­vo­jan saa­mi­sek­si.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la varau­du­taan tule­vaan elä­mään ja sil­lä val­tuu­te­taan joku muu hen­ki­lö huo­leh­ti­maan omis­ta asiois­ta sil­loin, kun asioi­den hoi­ta­mi­nen ei enää suju. Val­tuu­tet­tu hen­ki­lö voi olla esi­mer­kik­si joku lähi­su­ku­lai­nen tai luo­tet­ta­va ystävä/tuttava. Val­tuu­tuk­ses­ta tulee käy­dä ilmi asiat, joi­ta val­tuu­te­tul­la on oikeus hoi­taa.

Ero­na edun­val­von­nal­la ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la on se, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus ote­taan käyt­töön vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun sil­le on tar­vet­ta. Mikä­li val­ta­kir­jan laa­ti­ja tulee kyke­ne­mät­tö­mäk­si hoi­ta­maan asioi­taan, val­tuu­tet­tu pyy­tää mai­straat­tia vah­vis­ta­maan val­ta­kir­jan. Val­tuu­tus tulee voi­maan, kun mai­straat­ti sen vah­vis­taa, mut­ta niin te

hdään vas­ta huo­lel­lis­ten sel­vit­te­ly­jen ja lää­kä­rin teke­mien tut­ki­mus­ten ja lausun­non jäl­keen. Mai­straat­ti val­voo tar­vit­taes­sa val­tuu­te­tun toi­min­taa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on hyvä teh­dä yhdes­sä jon­kun asian­tun­ti­jan, kuten laki­mie­hen tai jul­ki­sen oikeus­a­vus­ta­jan kans­sa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus vah­vis­te­taan val­tuut­ta­jan ja kah­den esteet­tö­män todis­ta­jan alle­kir­joi­tuk­sil­la.

Muis­ti­lii­ton (www.muistiliitto.fi) ja uuden Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton inter­net­si­vuil­ta (www.dvv.fi/holhous) löy­dät lisää tie­toa omien oikeuk­sie­si tur­vaa­mi­sek­si tule­vai­suut­ta var­ten.

Mer­ja Haa­pa­kos­ki
ter­vey­den­hoi­ta­ja, sai­raan­hoi­ta­ja, muis­ti­hoi­ta­ja
Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­mä
Iin ter­veys­a­se­ma