Mie­li­pi­de: Elo ilman pel­koa

Hän herää koto­na pelois­saan. Vii­kon­lop­pu on päät­ty­nyt. Hänen on palat­ta­va takai­sin kou­luun kiusaa­jien­sa luok­se. Hän elää pelos­sa, tie­tä­mät­tä mil­loin kiusaa­jat ilmes­ty­vät nur­kan takaa val­mii­na teke­mään hänen elä­mäs­tään hel­vet­tiä.

Kou­lu­kiusaa­mi­nen on osa joi­den­kin kou­lu­lais­ten päi­vit­täis­tä elä­mää. Jot­kut jopa pel­kää­vät tul­la kou­luun kiusaa­jien­sa takia. Molem­mat, fyy­si­nen ja psyyk­ki­nen kiusaa­mi­nen ovat suu­ria ongel­mia ja aivan yhtä kama­lia.

Kiusaa­mi­nen vai­kut­taa siis fyy­si­seen ja psyyk­ki­seen ter­vey­teen. Kiusat­tu voi tun­tea itsen­sä masen­tu­neek­si ja hänel­le voi tul­la itse­tu­hoi­sia aja­tuk­sia. Jos­kus kiusa­tus­ta tulee itse­tu­hoi­nen ja hän saat­taa satut­taa itse­ään.

Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kiusaa­mi­nen voi päät­tyä kiusa­tun itse­mur­haan.

Kiusaa­jien omat taus­tat voi­vat olla kama­lia: hei­tä voi olla ennen kiusat­tu tai heil­lä voi olla huo­not kotio­lot.

Mut­ta mikään ei oikeu­ta kiusaa­mis­ta. Aja­tus­kin sii­tä, että jou­tui­sin pel­kää­mään kou­luun mene­mis­tä, saa käte­ni kanan­li­hal­le. Kou­lu­jen kuu­lui­si olla tur­val­li­sia paik­ko­ja, jos­sa voi oppia rau­has­sa ilman pelon tun­net­ta.

Mie­ti aina, mitä sanot ennen kuin sanot sen. Älä hau­ku ketään edes vit­sil­lä. Jos­kus jopa yhdel­lä vää­räl­lä sanal­la voi olla koh­ta­lok­kaat seu­rauk­set.

Ilo­na Perä­nen 8. lk, Hau­ki­pu­das