Kes­kus­te­lem­me: Avoin kir­je Kirs­ti Kerä­sel­le

Kii­tok­sia kir­jees­tä ja sii­tä, että kir­joi­tit sen omal­la nimel­lä­si. Kir­joi­tat­te, että ”kaik­ki pal­ve­lut kes­ki­te­tään Iihin muis­ta kylis­tä välit­tä­mät­tä.” Lisäk­si toteat­te, että ”Kui­va­nie­men kun­ta, joka aika­naan yhdis­tet­tiin Iin kun­nan kans­sa asuk­kai­den vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta, on jätet­ty täy­sin heit­teil­le. Tääl­tä on myy­ty kaik­ki mah­dol­li­nen, mikä on voi­tu ja pal­ve­lut lak­kau­tet­tiin vas­toin lupauk­sia yhdis­ty­mi­sen jäl­keen. Ainoas­taan ter­veys­a­se­ma ja kir­jas­to ovat vie­lä toi­min­nas­sa, enti­ses­sä kun­nas­sam­me.”

Iin ja Kui­va­nie­men kun­nat yhdis­tyi­vät vuo­den 2007 alus­ta. Jot­ta luki­joil­le ei jää vää­rää käsi­tys­tä, niin pää­tös teh­tiin kun­tien val­tuus­tois­sa äänes­tyk­sen jäl­keen, Iis­sä nume­roin 18 — 9, Kui­va­nie­mel­lä 13 — 8. Yli-Iin val­tuu­te­tut eivät hyväk­sy­neet yhdis­ty­mis­tä, mut­ta päät­ti­vät myö­hem­min, että Oulun kans­sa heil­lä on hyvä olla.

Asuk­kai­ta Iis­sä oli tuol­loin 6874 ja Kui­va­nie­mel­lä 2004, yhteen­sä 8878. Käsi­tyk­se­ni mukaan aloi­te yhdis­ty­mi­seen tuli Kui­va­nie­mel­tä ja syy­nä väes­tön vähe­ne­mi­nen ja sii­tä syn­ty­vä talou­den näkö­pii­ris­sä ole­va nopea heik­ke­ne­mi­nen.

Vuo­den 2018 lopus­sa asuk­kai­ta Iis­sä oli 9862, jois­ta van­han Iin alu­eel­la asui 7923 ja van­han Kui­va­nie­men alu­eel­la 1532 asu­kas­ta. Iihin liit­ty­nees­sä Jak­ku­ky­läs­sä asui 407 asu­kas­ta.

Monet asiat ovat kym­me­nes­sä vuo­des­sa muut­tu­neet, vaik­ka kun­nan pää­tös­val­las­sa ole­vat asiat ovat pää­osin pysy­neet. On mah­do­ton­ta sanoa, oli­si­ko Kui­va­nie­men väes­tö­ke­hi­tys oli­si eri­lais­ta, jos kun­ta­lii­tos­ta ei oli­si teh­ty. Tai miten Kui­va­nie­mi oli­si itse­näi­se­nä kun­ta­na pys­ty­nyt pal­ve­lui­ta kun­ta­lai­sil­le tuot­ta­maan.

Kun­ta­lii­tok­seen suh­tau­tu­mi­nen jakaa edel­leen kun­ta­lai­sia, mut­ta sen voin kyl­lä koke­muk­ses­ta sanoa, että vai­ke­aa oli­si itse­näi­sen Kui­va­nie­men pal­ve­lui­den säi­lyt­tä­mi­nen ollut, kun vero­tu­lot ja val­tio­no­suu­det oli­si­vat väes­tön vähe­ne­mi­sen myö­tä pie­nen­ty­neet, mut­ta pal­ve­lu­tar­peet väes­tön ikään­tyes­sä lisään­ty­neet. Kun­ta tar­vit­see tulo­ja pal­ve­lui­den yllä­pi­tä­mi­seen. Päät­tä­jät ovat kyl­lä toi­mi­neet pää­tök­siä teh­des­sään vas­tuul­li­ses­ti.

Kun kun­ta­lii­tok­sia on tut­kit­tu, on todet­tu, että entis­ten kun­ta­kes­kus­ten osto­voi­ma on vähen­ty­nyt, kun kun­ta­kes­kuk­ses­sa työs­sä­käy­viä ihmi­siä on vähem­män. Tämä vai­kut­taa kau­pal­lis­ten pal­ve­lui­den vähen­ty­mi­seen. Mitä pie­nem­pi paik­ka­kun­ta ja mitä suu­rem­pi osuus työs­sä­kä­vi­jöis­tä työs­ken­te­lee kun­nan pal­ve­luk­ses­sa, sitä suu­rem­pi vai­ku­tus täl­lä on. Näin on tapah­tu­nut myös Kui­va­nie­mel­lä.

Käsi­tyk­se­ni mukaan kun­ta ei Kui­va­nie­mel­tä ole pal­ve­lui­ta lak­kaut­ta­nut, toki pal­ve­lui­den saa­ta­vuu­teen, kuten aukio­loai­koi­hin on tul­lut muu­tok­sia. Ter­veys­a­se­man ja kir­jas­ton lisäk­si päi­vä­hoi­to-, kou­lu-, kult­tuu­ri-, nuo­ri­so-, vapaa-aika-, kan­sa­lais­opis­to sekä infra­struk­tuu­ri­pal­ve­lui­ta tuo­te­taan Kui­va­nie­mel­lä enti­seen tapaan, osin jopa aiem­paa enem­män. Kun­ta­kon­ser­nis­sa on pie­niä yhtiö­tä yhdis­tet­ty, näin esim. vesi­lai­tos­toi­min­ta, mil­lä tavoi­tel­laan parem­paa inves­toin­ti­ky­kyä ja pie­nem­pää hal­lin­toa.

Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­mä laki­sää­teis­ten sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­jä­nä arvioi kul­lois­ta­kin pal­ve­lui­den tar­vet­ta ja mitoi­tus­ta. Kun­nal­la on pal­ve­lui­den rahoi­tus­vas­tuu ja kun­ta­päät­tä­jät jou­tu­vat arvioi­maan vuo­sit­tain rahan riit­tä­vyyt­tä suh­tees­sa pal­ve­lu­ver­kos­toon ja pal­ve­lu­ta­soon kun­nan eri osis­sa. Vähe­ne­vä väki­mää­rä ja las­ke­va lap­si­mää­rä tuo tar­peen tar­kas­tel­la pal­ve­lu­tar­vet­ta ja nii­den koh­den­net­ta­vuut­ta.

Kun­ta on myy­nyt Kui­va­nie­mel­tä kiin­teis­tö­jä, joil­la ei ole ollut käyt­töä. Käyt­tä­mät­tö­mä­nä ole­vat kiin­teis­töt on rasi­te omis­ta­jal­le. Nii­hin kuluu rahaa, joka pitäi­si voi­da koh­den­taa pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen. Mie­les­tä­ni on parem­pi, että käyt­tä­mät­tö­mät kiin­teis­töt siir­ty­vät omis­ta­jil­le, joil­la on niil­le käyt­töä.

Kui­va­nie­men ter­veys­a­se­man osal­ta totean, että ter­veys­pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta, kuten mui­den­kin kun­nan tai kun­tayh­ty­män pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta, eri toi­mi­pis­teis­sä tar­kas­tel­laan sään­nöl­li­sin välia­join. Se on kun­nan nor­maa­lia toi­min­taa. Tilo­jen kun­to ja teho­kas käyt­tö, pal­ve­lu­tuo­tan­nol­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set, esim. hen­ki­lö­kun­nan saa­ta­vuus ja kun­nan talous­ti­lan­ne ovat arvio­ta teh­des­sä tar­kas­te­lun koh­tee­na.

Kysyt­te, että mitä miel­tä minä olen. Olen surul­li­nen sii­tä kehi­tyk­ses­tä, joka meil­lä ja koko Suo­mes­sa on meneil­lään. Kou­lu­tus- ja työ­pai­kat kes­kit­ty­vät, ihmi­set muut­ta­vat muu­ta­miin kau­pun­kei­hin ja pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kial­le maa­han on entis­tä vai­keam­paa. Maa­ta­lous- ja met­sä­ta­lous­työt tehos­tu­vat enti­ses­tään ja työ­pai­kat vähe­ne­vät. Tämä kehi­tys on ollut näh­tä­vis­sä jo pit­kään, Kui­va­nie­men­kin väki­lu­ku oli suu­rim­mil­laan vuon­na 1965. Mis­tä uusia työ­paik­ko­ja?

Mikä tämän kehi­tyk­sen kään­täi­si? Uskon, että aika­naan Kui­va­nie­men kun­nas­sa­kin tätä poh­dit­tiin tosis­saan. Samaa asi­aa mie­ti­tään Iis­sä ja muis­sa­kin kun­nis­sa. Syyl­li­siä on tur­ha hakea, pitää löy­tää rat­kai­su­ja. Kun­ta­lai­set ja yrit­tä­jät ovat avai­na­se­mas­sa, yhdes­sä kun­nan kans­sa.

Kun­ta­lai­set luo­vat omal­la aktii­vi­sel­la toi­min­nal­laan elin­voi­maa kun­taan. Yrit­tä­jät ja yri­tyk­set tuot­ta­vat pal­ve­lui­ta, luo­vat työ­paik­ko­ja ja vau­raut­ta. Kun­ta tuot­taa sil­le kuu­lu­via pal­ve­lui­ta, luo puit­tei­ta ja mah­dol­lis­taa. Kun­nan alu­eel­la tapah­tu­va kehi­tys on yhteis­pe­liä ja kaik­kien panos­ta tar­vi­taan.

Ari Ala­tos­sa­va, Iin kun­nan­joh­ta­ja