Edus­kun­ta­vaa­lit 2019: “Valo­kui­tu­verk­ko kat­ta­vak­si, jot­ta etä­työ­mah­dol­li­suu­det saa­daan hyvik­si”

Vas­taa­ja­na Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun pii­rin puheen­joh­ta­ja Lee­na Aske­li.

1. Onko mie­les­tän­ne yksit­täi­sel­lä kan­san­edus­ta­jal­la tai ryh­mäl­lä jon­kin alu­een edus­ta­jia oikeut­ta ajaa edus­kun­nas­sa oman alu­een­sa etua? Jos on, niin miten? Jos ei, niin mik­si ei?
– Kan­san­edus­ta­ja hoi­taa toki koko Suo­men asioi­ta, mut­ta hänet on valit­tu omas­ta vaa­li­pii­ris­tä edus­ta­maan ja tuo­maan jul­ki sen vaa­li­pii­rin näkö­kul­maa asioi­hin. Koh­tuu­ton­ta ”sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa” ei saa teh­dä, mut­ta oman alu­een tär­keät asiat tulee hoi­taa ja saat­taa val­ta­kun­nal­li­seen tie­toi­suu­teen.

2. Mikä on mie­les­tän­ne tär­kein Oulua ja lähi­seu­tua kos­ket­ta­va han­ke (tai hank­kei­ta), joka oli­si saa­ta­va käyn­tiin tule­val­la vaa­li­kau­del­la?
– Kak­sois­rai­de pitää saa­da Ouluun saak­ka. Alu­eel­le on saa­ta­va kou­lu­tuk­seen lisää aloi­tus­paik­ko­ja, jot­ta kou­lu­tus­paik­ko­ja on siel­lä, mis­sä lap­sia kas­vaa ja nuo­ri­so kou­lu­tus­paik­ko­ja hakee. Kor­kea­kou­lu­ver­kon on olta­va alu­eel­li­ses­ti kat­ta­va.

3. Ran­ta­poh­jan alue on mer­kit­tä­vis­sä mää­rin maa­seu­tu­mais­ta aluet­ta. Miten täl­lai­set alu­eet saa­daan pidet­tyä elin­voi­mai­si­na ja onko sii­hen mie­les­tän­ne edes syy­tä?
– Maa­seu­tu­mai­set alu­eet tulee pitää elin­voi­mai­si­na. Valo­kui­tu­verk­ko kat­ta­vak­si, jot­ta etä­työ­mah­dol­li­suu­det saa­daan hyvik­si; ties­tön kun­nos­sa­pi­to pitää olla toi­mi­vaa saa­vu­tet­ta­vuu­den vuok­si; pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le yri­tyk­sil­le, myös maa­ti­loil­le, ansait­se­man­sa arvos­tus, tuki ja vero­tus alv-rajoi­neen koh­tuul­li­sem­mak­si; yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen ja aloit­ta­mi­nen hel­pom­mak­si ja yrit­tä­jien sosi­aa­li­tur­va koh­dal­leen; maa­seu­tu­mat­kai­lun kehit­tä­mi­nen alu­een yhteis­toi­min­ta­na. Täs­sä alka­jai­sik­si.

4. Oulun ja lähi­seu­dun työt­tö­myys on pysy­nyt monia mui­ta val­ta­kun­nan aluei­ta kor­keam­pa­na, vaik­ka vähen­ty­mis­tä onkin ollut. Kou­lu­tus­kaan ei vält­tä­mät­tä auta, jol­lei ole työ­paik­ko­ja. Mis­tä siis lisää työ­paik­ko­ja Poh­jois-Poh­jan­maal­le ja Oulun vaa­li­pii­riin?
– Val­tion työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen ruuh­ka-Suo­meen on lope­tet­ta­va ja sijoi­tet­ta­va nii­tä täl­le­kin alu­eel­le. Suur­ten yri­tys­ten on parem­min kan­net­ta­va yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa ja pidet­tä­vä työ­voi­maan­sa työl­li­si­nä myös tiu­kem­pi­na aikoi­na vaik­ka voit­to­ja hei­ken­täen. Yrit­tä­jien sosi­aa­li­tur­vaa on paran­net­ta­va ja yri­tyk­sen perus­ta­mi­ses­ta on teh­tä­vä hel­pom­paa eli vähem­män byro­kraat­tis­ta ja vero­tus­ta on koh­tuul­lis­tet­ta­va esim. alv-vel­vol­li­suu­den rajaa koro­tet­ta­va. Ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän rek­ry­toin­tia on tuet­ta­va.

5. Pidät­te­kö Oulun, Hau­ki­pu­taan, Kii­min­gin, Yli-Iin, Oulusa­lon sekä Yli­kii­min­gin kun­ta­lii­tok­sia onnis­tu­nee­na rat­kai­su­na. Mik­si tai mik­si ei?
– Hyviä ja huo­no­ja koke­muk­sia on kun­ta­lii­tok­ses­ta. Voi­daan kui­ten­kin miet­tiä, mikä tilan­ne oli­si esim. vel­kaan­tu­mi­sen suh­teen, jos ko. kun­nat oli­si­vat jat­ka­neet omil­laan. Kun­ta­lii­tok­sen jäl­keen on poli­tiik­ko­jen väli­nen yhteis­työ ollut ris­ti­rii­tais­ta, ei ole näh­ty yhte­näis­tä Oulua, vaan kylä­po­li­ti­koin­tia on ollut lii­kaa.

6. Oli­si­ko kun­ta­lii­tok­sia syy­tä teh­dä Poh­jois-Poh­jan­maal­la lisää esi­mer­kik­si sote-rat­kai­su­jen yhtey­des­sä? Mitä kun­tia voi­tai­siin liit­tää yhteen?
– Emme näe tar­vet­ta kun­ta­lii­tok­sil­le täs­sä vai­hees­sa.

7. Oulun vaa­li­pii­ris­sä tuo­te­taan ja käy­te­tään pal­jon tur­vet­ta eri­tyi­ses­ti ener­gian­tuo­tan­toon. Mikä on kan­tan­ne sen käyt­töön. Jos tur­peen käyt­tö on mie­les­tän­ne lope­tet­ta­va, mil­lai­sia elin­kei­no­ja alan yrit­tä­jien ja työn­te­ki­jöi­den oli­si syy­tä alkaa har­joit­taa?
– Tur­peel­la on vie­lä tois­tai­sek­si mer­ki­tys­tä ener­giao­ma­va­rai­suu­den ja krii­si­ti­lan­tei­siin varau­tu­mi­sen vuok­si. KD:n ilmas­to- ja ener­giaoh­jel­mas­sa tode­taan: ”Pai­kal­li­sen koti­mai­sen tur­ve­polt­toai­neen käyt­tö on perus­tel­tua siir­ty­mä­ajal­la niin kau­an kuin fos­sii­li­sis­ta­polt­toai­neis­ta läm­mön- ja säh­kön­tuo­tan­nos­sa ei ole pääs­ty eroon. Tur­ve on osas­sa lai­tok­sis­ta bio­ener­gial­le tar­peel­li­nen tuki­polt­toai­ne. Tiu­koin vesien­suo­je­lu­toi­min tuo­tan­to­soi­den valu­mat saa­daan pie­nem­mik­si kuin luon­non­soi­den valu­mat.”

8. Mil­lai­nen voi­si olla Poh­jois-Poh­jan­maal­le sopi­va sote?
– Seu­raa­va soten voi­si raken­tua kehit­tä­mäl­lä yhteis­työ­tä sai­raan­hoi­to­pii­rin ja esim. Oulun kau­pun­gin välil­lä. Täl­le yhteis­työl­le on luo­tu poh­jaa jo kaa­tu­nees­sa sote-hank­kees­sa. Alu­eem­me asuk­kai­den on saa­ta­va laa­duk­kai­ta perus- ja eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lui­ta mah­dol­li­sim­man lähel­tä. Erit­täin huo­no­ja rat­kai­su­ja vii­me aikoi­na ovat olleet syn­ny­tys­sai­raa­la­toi­min­nan lak­kaut­ta­mi­nen Oulai­sis­ta ja Raa­hen sai­raa­lan kal­tais­ten yksi­köi­den leik­kaus­toi­min­nan alas­ajo.

9. Pitäi­si­kö Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan teh­dä muu­tok­sia? Jos, niin mitä?
– Maa­han­muut­to on moni­muo­tois­ta. Kou­lu­tet­tu­ja eri alo­jen spe­sia­lis­te­ja muut­taa Suo­meen töi­hin työ­lu­van kaut­ta ja täl­lais­ta toi­vot­tua osaa­vaa työ­voi­maa on Suo­meen saa­ta­va oles­ke­lu­lu­pa-asioi­den estä­mät­tä. Maa­han muut­taa avio­lii­ton kaut­ta puo­li­soi­ta ja per­hei­tä voi­daan yhdis­tää. Pako­laiss­ta­tuk­sel­la Suo­meen muut­taa Suo­men itse valit­se­mia pako­lai­sia, äite­jä, lap­sia, van­huk­sia, vam­mau­tu­nei­ta ihmi­siä, ja hei­dän maa­han­muut­to­mää­rään­sä ei aina­kaan tule pie­nen­tää. Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den maa­han­muu­tos­sa vaa­di­taan yhteis­kun­nan koneis­toil­ta pal­jon, jot­ta hei­dän maa­han­muut­ton­sa saa­daan hyvin hal­li­tuk­si.
KD kan­nat­taa hal­lit­tua maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa.

10. Mikä on edus­ta­man­ne puo­lue­pii­rin vaa­li­bud­jet­ti edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2019?
– Pii­ri­ta­sol­la pari­kym­men­tä tuhat­ta euroa.