Edus­kun­ta­vaa­lit 2019: “Kun­ta­lii­tok­set eivät tuo ter­vei­tä kun­ta­ra­ken­tei­ta”

Vas­taa­ja­na Sini­nen Tule­vai­suus -puo­lu­een Oulun pii­rin puheen­joh­ta­ja Pirk­ko Mat­ti­la.

1. Onko mie­les­tän­ne yksit­täi­sel­lä kan­san­edus­ta­jal­la tai ryh­mäl­lä jon­kin alu­een edus­ta­jia oikeut­ta ajaa edus­kun­nas­sa oman alu­een­sa etua? Jos on, niin miten? Jos ei, niin mik­si ei?
– Kyl­lä sopi­vas­ti voi oman alu­een­sa etua ajaa var­sin­kin kun se on toden­nä­köi­ses­ti koko maan etu, vaik­ka­pa nelos­tien han­ke Poh­jois-Poh­jan­maal­la tai Oulun yli­opis­ton rahoi­tuk­sen lisää­mi­nen. Täl­löin on jopa vel­vol­li­suus ajaa sitä etua. Yhteis­työl­lä teh­dään tulos­ta. Esi­mer­kik­si nelos­tie­han­ke Oulun ja Kemin väli­sen osuu­den paran­ta­mi­sek­si voi­si olla Lapin ja Oulun vaa­li­pii­rin kan­san­edus­ta­jien yhtei­nen.

2. Mikä on mie­les­tän­ne tär­kein Oulua ja lähi­seu­tua kos­ket­ta­va han­ke (tai hank­kei­ta), joka oli­si saa­ta­va käyn­tiin tule­val­la vaa­li­kau­del­la?
– Nelos­tien perus­pa­ran­nus Oulus­ta Kemiin, Oulun yli­opis­ton perus­ra­hoi­tuk­sen nos­ta­mi­nen. Kai­nuun alu­een met­sä­pe­rus­tei­sen bio­ja­los­tuk­sen kehit­tä­mien.

3. Ran­ta­poh­jan alue on mer­kit­tä­vis­sä mää­rin maa­seu­tu­mais­ta aluet­ta. Miten täl­lai­set alu­eet saa­daan pidet­tyä elin­voi­mai­si­na ja onko sii­hen mie­les­tän­ne edes syy­tä?
– Suo­mes­sa elin­kei­not perus­tu­vat edel­leen pal­jon luon­non ja luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­seen. Nämä elin­kei­not saa­vat siis alkun­sa maa­kun­nis­ta, maa­seu­tu­mai­sil­ta alueil­ta, Pide­tään huol­ta elin­kei­noe­lä­män edel­ly­tyk­sis­tä, väy­lien raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta, kou­lu­tu­te­tun työ­voi­maan saa­mi­ses­ta, yrit­tä­jyy­den edel­ly­tyk­sis­tä.

4. Oulun ja lähi­seu­dun työt­tö­myys on pysy­nyt monia mui­ta val­ta­kun­nan aluei­ta kor­keam­pa­na, vaik­ka vähen­ty­mis­tä onkin ollut. Kou­lu­tus­kaan ei vält­tä­mät­tä auta, jol­lei ole työ­paik­ko­ja. Mis­tä siis lisää työ­paik­ko­ja Poh­jois-Poh­jan­maal­le ja Oulun vaa­li­pii­riin?
– Kou­lu­tuk­sen kaut­ta, kehi­te­tään oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta, lisä­tään inno­vaa­tio­toi­min­taa yhdes­sä kou­lu­tus­sek­to­rin ja yri­ty­se­lä­män kaut­ta. Paran­ne­taan ylei­ses­ti yrit­tä­jyy­den edel­ly­tyk­siä koko maas­sa. Pide­tään huol­ta jo ole­mas­sa ole­vis­ta teol­li­suu­den työ­pai­kois­ta ja kou­lu­tuk­sen aloi­tus­pai­kois­ta.

5. Pidät­te­kö Oulun, Hau­ki­pu­taan, Kii­min­gin, Yli-Iin, Oulusa­lon sekä Yli­kii­min­gin kun­ta­lii­tok­sia onnis­tu­nee­na rat­kai­su­na. Mik­si tai mik­si ei?
– Epä­on­nis­tu­nut, reu­na-alu­eet, siis lii­tos­kun­nat ovat jou­tu­neet pal­ve­luis­sa koh­tuut­to­mien leik­kaus­ten koh­teek­si

6. Oli­si­ko kun­ta­lii­tok­sia syy­tä teh­dä Poh­jois-Poh­jan­maal­la lisää esi­mer­kik­si sote-rat­kai­su­jen yhtey­des­sä? Mitä kun­tia voi­tai­siin liit­tää yhteen?
– Ei pidä. Kun­ta­lii­tok­set eivät tuo ter­vei­tä kun­ta­ra­ken­tei­ta. Pitäi­si päin­vas­toin pur­kaa epä­on­nis­tu­nei­ta kun­ta­lii­tok­sia. Jak­ku­ky­län liit­ty­mi­nen Iihin on roh­kai­se­va esi­merk­ki kylien mer­ki­tyk­ses­tä ja toi­saal­ta onnis­tu­nees­ta osa­kun­ta­lii­tok­ses­ta. Kokoo­muk­sen kun­ta­poh­jai­nen mal­li soten jär­jes­tä­mi­sek­si tar­koit­ta­nee pak­ko­lii­tok­sia ja tämän mal­lin kans­sa flirt­tai­lee myös SDP.

7. Oulun vaa­li­pii­ris­sä tuo­te­taan ja käy­te­tään pal­jon tur­vet­ta eri­tyi­ses­ti ener­gian­tuo­tan­toon. Mikä on kan­tan­ne sen käyt­töön. Jos tur­peen käyt­tö on mie­les­tän­ne lope­tet­ta­va, mil­lai­sia elin­kei­no­ja alan yrit­tä­jien ja työn­te­ki­jöi­den oli­si syy­tä alkaa har­joit­taa?
– Mie­les­tä­ni tur­vet­ta voi­daan käyt­tää ener­gian­tuo­tan­toon edel­leen. Lisä­tään koti­mais­ten uusiu­tu­vien ener­gia­muo­to­jen käyt­töä. Luo­vu­taan hil­jal­leen kiin­teis­tö­jen öljy­läm­mi­tyk­ses­tä, kor­va­taan se uusiu­tu­vien käy­töl­lä, voi­daan koh­den­taa inves­toin­ti­tu­kia sopi­vin osin tähän tar­koi­tuk­seen. Vara­taan tut­ki­muk­seen rahaa uusien ener­gia­muo­to­jen kehit­tä­mi­seen, esim miten aurin­koe­ner­gian tuo­tan­toa voi­daan kehit­tää.

8. Mil­lai­nen voi­si olla Poh­jois-Poh­jan­maal­le sopi­va sote?
– Poh­jois-Poh­jan­maan kokoi­nen, jos­sa ote­taan yhteis­työ­hön mukaan likei­set maa­kun­nat kuten Oulun ete­läi­sel­lä Kes­ki-Poh­jan­maa ja sit­ten Kai­nuu. Perus­kun­tien ter­vey­den­huol­to toi­mi­vak­si ja integroi­daan sii­hen sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lu­ja, ja kou­lu­ter­vey­den­huol­to mukaan yhteis­työ­hön. Eri­kois­sai­raan­hoi­to luon­nol­li­ses­ti OYS alu­een poh­jal­ta. Har­va-aluei­den pal­ve­lu­jen tur­vak­si liik­ku­via rat­kai­su­ja ja mah­dol­li­sis­ta digi­taa­li­sia rat­kai­su­ja. KELA -kyy­dit tur­vat­ta­va eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja kun­tou­tuk­seen pää­syyn.
Laa­ja inte­graa­tion tar­peen — TE -pal­ve­lut mukaan nuor­ten syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­sek­si. Ase­te­taan tavoit­teek­si, että Poh­jois-Poh­jan­maal­la yksi­kään nuo­ri ei syr­jäy­dy.

9. Pitäi­si­kö Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan teh­dä muu­tok­sia? Jos, niin mitä?
– Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ket­ju­te­tut vali­tuk­set kiel­tei­sis­tä pää­tök­sis­tä pitää lopet­taa, tehos­te­taan maas­ta pois­toa kun lupaa ei myön­ne­tä. Tehos­te­taan kotou­tu­mis­ta oles­ke­lu­lu­van saa­nei­den koh­dal­la, työ­lu­pia voi­daan tapaus­koh­tai­ses­ti nopeut­taa ja tut­kin­to­jen tun­nus­ta­mis­ta nopeut­taa. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to yri­tyk­siin ja yhteis­työ opis­ke­lu- ja tut­ki­mus­tar­koi­tuk­sis­sa on suo­ta­vaa, var­sin­kin jos yri­tys­toi­min­taa uhkaa työ­voi­ma­pu­la eikä koti­mais­ta työ­voi­maa ker­ta­kaik­ki­aan ole tar­jol­la.
 
10. Mikä on edus­ta­man­ne puo­lue­pii­rin vaa­li­bud­jet­ti edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2019?
– Sii­nä se on 10 000 ja pääl­le muu­ta­mia tuhan­sia euro­ja.