Asian­tun­ti­jal­ta: Puun käy­tön tule­vai­suus

Mikrokiteistä selluloosaa. Kuva: Aalto-yliopisto

Suo­mes­sa kes­kus­tel­laan kovas­ti puun riit­tä­vyy­des­tä? Ete­lä-Suo­men kau­pun­ki-ihmi­set ovat kiel­tä­mäs­sä puun­käy­tön, jot­ta voi­sim­me kas­vat­taa hii­li­nie­lu­ja. Suu­rim­pa­na koh­tee­na tuli­si­vat ole­maan val­tion omis­ta­mat met­sät, joi­ta on mah­dol­lis­ta suo­jel­la myös poliit­ti­sin perus­tein. Toi­saal­ta taas puun­ja­los­tuk­sel­la on pal­jon mah­dol­li­suuk­sia.

Perin­tei­ses­ti puu­ta hyö­dyn­ne­tään isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa sel­lun ja pape­rin val­mis­tuk­seen, saha­ta­va­roik­si ja ener­giak­si. Näis­tä lop­pu­tuot­teis­ta hii­li sitou­tuu pisim­pään saha­ta­va­ras­sa ja kier­rä­tyk­sen ansios­ta aika pit­kään myös pape­ri­tuot­teis­sa. Ves­sa­pa­pe­rin reit­ti on mie­len­kiin­toi­nen, sil­lä Suo­mes­sa monis­sa jäte­ve­sien puh­dis­tus­lai­tok­sis­sa liet­tees­tä teh­dään bio­kaa­sua, jota voi­daan käyt­tää mm. lii­ken­teen polt­toai­nee­na.

Uusi­na toi­mi­joi­na met­siäm­me ovat tulos­sa hyö­dyn­tä­mään sel­lu­teh­taat Kuo­pioon, Kemi­jär­vel­le ja Pal­ta­moon. Ouluun ja Kemiin suun­ni­tel­laan tuo­tan­to­suun­nan uudis­tuk­sia.
Kuo­pion ja Kemin hank­keet kes­kit­ty­vät teke­mään isoil­la volyy­meil­lä bulk­ki­sel­lua maa­il­man mark­ki­noil­le. Oulus­sa muu­te­taan tuo­tan­to­suun­taa tai­de­pai­no­pa­pe­reis­ta kar­ton­kiin. Kemi­jär­vel­lä pyri­tään teke­mään perin­teis­ten sel­lun ja liu­ko­sel­lun ohel­la myös mik­ro­ki­teis­tä sel­lu­loo­saa aivan uusin käyt­tö­koh­tei­siin, kuten eläin­re­hui­hin ja sel­lu­loos­ajoh­dan­nai­siin. Pal­ta­mos­sa suun­ni­tel­laan perin­tei­sen sel­lun lisäk­si väli­tuo­tet­ta kii­na­lais­ten lan­gan­val­mis­ta­jien tar­pei­siin.

Sinän­sä perin­teis­ten yri­tys­ten halu käyt­tää suo­ma­lais­ta raa­ka-ainet­ta on nyt hyvä, vaik­ka noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten ne sul­ki­vat teh­tai­ta ennen kaik­kea puu­pu­laan vedo­ten. Voi olla, että uusien toi­mi­joi­den tulo Suo­meen on anta­nut perin­tei­sil­le yhtiöil­le vir­taa kehit­tää tuo­tan­to­aan Suo­mes­sa maa­il­man­val­loi­tuk­sen sijaan. Tule­vai­suu­des­sa on erit­täin tär­ke­ää, että met­siä käy­te­tään kes­tä­väs­ti, ja Suo­mes­sa tämä voi­daan var­mis­taa pal­jon parem­min kuin muu­al­la maa­il­mas­sa.

Uusia avauk­sia

Jot­ta puun­käy­tön uudet mah­dol­li­suu­det voi­si ymmär­tää, jou­du­taan miet­ti­mään puun mekaa­nis­ten ja fysi­kaa­lis­ten omi­nai­suuk­sien lisäk­si myös sen kemial­lis­ta koos­tu­mus­ta. Juu­ri kaa­det­tu puu sisäl­tää puo­let vet­tä. Toi­nen puo­li on kui­va-ainet­ta, joka koos­tuu lig­nii­nis­tä, sel­lu­loo­sas­ta, hemi­sel­lu­loo­sas­ta, uute­ai­neis­ta ja tuh­kas­ta. Jos puu­ta aja­tel­laan alkuai­nei­den kaut­ta, se hiil­tä, vetyä ja hap­pea.

Kun edel­lä mai­ni­tut asiat sisäis­tää, huo­maa, että puus­ta voi­daan teh­dä mitä vaan lop­pu­tuot­tei­ta eli samo­ja kuin raa­ka­öl­jys­tä­kin. Puus­ta on teh­ty mitä eri­lai­sim­pia tuot­tei­ta. Haas­tee­na on vain löy­tää sel­lai­nen hyö­dyn­tä­mis­reit­ti, joka on kan­nat­ta­vam­pi kuin perin­teis­ten sel­lun, pape­rin, kar­ton­gin, saha­ta­va­ran ja ener­gian val­mis­tus.

Sel­kein uusi avaus on män­työl­jyn jalos­ta­mi­nen uusiu­tu­vik­si lii­ken­ne­polt­toai­neik­si. Lig­nii­nis­tä on yhdel­lä teh­taal­la tuo­tan­nos­sa jau­he­mai­nen tuo­te, joka käy­te­tään pää­osin kor­vaa­maan fos­sii­lis­ta polt­toai­net­ta teh­taan mee­sa­uu­nis­sa. Fos­sii­li­ses­ta öljys­tä teh­tä­vien tuot­tei­den val­mis­ta­mi­nen puus­ta ei kui­ten­kaan tule ole­maan kan­nat­ta­vaa ennen kuin öljyn käyt­tö kiel­le­tään tai se lop­puu. Uudis­tuk­se­na se on mer­kit­tä­vä, sil­lä suu­rin osa maa­il­man vaat­teis­ta val­mis­te­taan vie­lä fos­sii­li­sis­ta öljy­poh­jai­sis­ta tuot­teis­ta.

Suo­mes­sa on voi­mal­la panos­tet­tu puun lisä­ar­von kehit­tä­mi­seen, vali­tet­ta­vas­ti tämä on jää­nyt lii­kaa kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen kon­tol­le. Jalos­ta­mi­sen talou­del­li­suu­den arvioin­ti on jää­nyt vähem­mäl­le, ja uut­ta lii­ke­toi­min­taa on syn­ty­nyt luvat­to­man vähän.

Uusim­mat puun­käy­tön inno­vaa­tiot ovat kes­kit­ty­neet perin­tei­sen sel­lu­kui­dun tai liu­ko­sel­lun jat­ko­ja­los­tuk­seen. Näis­tä on val­mis­tet­tu lähin­nä pape­rin­te­koon mik­ro­fi­bril­loi­tua tai nano­kui­tu­ja, joi­den avul­la voi­daan las­kea pape­riin neliö­pai­noa ja vähen­tää perin­tei­sen pape­ri­sel­lun mää­rää mm. kar­ton­gis­sa. Uusin mekaa­ni­sen met­sä­teol­li­suu­den tuo­te on CLT-levy, jos­ta voi­daan teh­dä uudel­la taval­la raken­nuk­sia, jopa ker­ros­ta­lo­ja­kin.

Liu­ko­sel­lua teh­dään maa­il­man­mark­ki­noil­le pää­asial­li­ses­ti vis­koo­si­kui­dun val­mis­tuk­seen, jos­ta teh­dään kan­kai­ta. Pape­ri­sel­lus­ta voi­daan val­mis­taa myös ionis­ten nes­tei­den avul­la kui­tu­tuo­tet­ta. Sii­tä teh­tyä kan­gas­ta näh­tiin myös pre­si­den­tin puo­li­so Jen­ni Hau­kion pääl­lä itse­näi­syys­juh­lis­sa. Lisäk­si juh­lis­sa näh­tiin Pal­ta­mon tule­vas­ta tuot­tees­ta teh­ty puku, joka oli kan­san­edus­ta­ja Mari­san­na Jar­van pääl­lä.

Lisäk­si sel­lus­ta voi­daan val­mis­taa uudel­la mene­tel­mäl­lä mik­ro­ki­teis­tä sel­lu­loo­saa, jol­loin syn­tyy samal­la huo­mat­ta­va mää­rä soke­rei­ta, jot­ka voi­daan jat­ko­ja­los­taa bio­kaa­suk­si. Mui­ta­kin tuot­tei­ta sii­tä voi­tai­siin teh­dä, mut­ta paras hyö­ty saa­daan bio­kaa­sus­ta.

Brän­dä­tään polt­to­puu

Mikä mer­ki­tys met­sä­teol­li­suu­den kehit­ty­mi­ses­sä tulee ole­maan Ran­ta­poh­jan alu­eel­le? Ensim­mäi­nen mer­kit­tä­vä asia voi­si olla kysyn­nän kas­vu ja puun kan­to­hin­nan nouse­mi­nen. Alu­een isot tuo­tan­to­lai­tok­set ovat jo ole­mas­sa Oulus­sa ja Kemis­sä.

Mitä muu­ta voi­si alu­eel­la teh­dä? Mie­leen nousee perin­tei­sen polt­to­puun kehit­tä­mi­nen ja tuot­tei­den myy­mi­nen parem­paan hin­taan muu­al­le Euroop­paan, sil­lä sata­mat ovat lähel­lä. Pitää vain brän­dä­tä polt­to­puum­me maa­il­man kes­tä­vim­mik­si tuot­teik­si.

Puus­ta voi teh­dä myös puu­hiil­tä, jota voi­si myy­dä muu­al­le ener­gia­tar­koi­tuk­siin tai sii­tä voi jat­ko­ja­los­taa arvo­kas­ta aktii­vi­hiil­tä, jol­le oli­si­kin jo suu­rem­mat mark­ki­nat mm. vesien ja jäte­ve­sien puh­dis­tuk­ses­sa.

Alu­een sahat voi­si­vat miet­tiä, kuin­ka lop­pu­tuot­tei­den arvoa voi­tai­si nos­taa läm­pö­kä­sit­te­lyl­lä, jol­loin puun kes­tä­vyyt­tä voi­daan mer­kit­tä­väs­ti paran­taa. Myös CLT-levy­jen val­mis­tus­ta kan­nat­tai­si miet­tiä, vaik­ka ala onkin kil­pail­tu.

Ehkä mie­len­kiin­toi­sin vaih­toeh­to oli­si jat­ko­ja­los­taa Kemin ja Oulun sel­lu­paa­le­ja yhä kor­keam­mik­si lop­pu­tuot­teik­si. Mm. mik­ro­ki­teis­tä sel­lu­loo­saa voi­si jalos­taa ja saa­da samal­la saa­da aikaan bio­kaa­sua. Mik­ro­ki­tei­ses­tä sel­lu­loo­sa­jau­hees­ta voi­si teh­dä raken­nus­teol­li­suu­del­le uusia pin­noit­tei­ta, jot­ka voi­daan teh­dä kemial­li­sel­la käsit­te­lyl­lä palo­tur­val­li­sik­si. Lisäk­si tuot­tei­ta voi­si myy­dä elin­tar­vi­ke- ja lää­ke­teol­li­suu­del­le.

Olli Dahl
Pro­fes­so­ri Olli Dahl työs­ken­te­lee Aal­to yli­opis­ton kemian­tek­nii­kan kor­kea­kou­lun Bio­tuot­tei­den ja bio­tek­nii­kan lai­tok­sel­la. Dah­lin joh­dol­la on kehi­tel­ty muun muas­sa mik­ro­ki­tei­sen sel­lu­loo­san val­mis­ta­mis­ta suu­rel­la kapa­si­tee­til­la. Olli Dahl on vart­tu­nut Kui­va­nie­mel­lä ja vai­kut­taa pitä­jäs­sä edel­leen­kin kesä­mök­ki­läi­se­nä ja jär­jes­tö­ak­tii­vi­na.