Ettei kukaan jäi­si yksin – kave­ruut­ta ja posi­tii­vi­sia aja­tuk­sia

Kou­lu­jen alka­mi­nen tuo tul­les­saan monen­lai­sia tun­te­muk­sia, kuten iloa, odo­tus­ta, jän­ni­tys­tä tai epä­var­muut­ta, niin lap­sil­le kuin aikui­sil­le­kin. On lii­kut­ta­vaa kat­soa, miten joka syk­sy van­hem­mat saat­ta­vat pie­nen eka­luok­ka­lai­sen ensim­mäi­se­nä kou­lu­päi­vä­nä kou­luun. Jokai­sen van­hem­man toi­vee­na var­mas­ti on, että oman lap­sen kou­lu­tai­pa­lees­ta tuli­si mah­dol­li­sim­man hyvä, että hän pär­jäi­si omil­la vah­vuuk­sil­laan ja sai­si van­kan poh­jan pon­nis­taa elä­mäs­sä eteen­päin. Hyvin­voin­tiin ja tuke­mi­seen panos­ta­mi­nen on tär­ke­ää kou­lu­yh­tei­söis­sä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa luke­mis­ta?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus