Kes­kus­te­lem­me: Vie­lä Kal­le Jus­si­las­ta

Kii­tok­set Jar­mo Ala­siu­rual­le Kal­le Jus­si­lan juh­la­vuo­den muis­tu­tuk­ses­ta. Sal­lit­ta­koon  hie­man täs­men­nys­tä Ran­ta­poh­jas­sa 12.3. ollee­seen jut­tuun.

Ruot­sin kisat, jois­sa Kal­le Jus­si­la otti voi­tot vuo­si­na 1901 ja 1905 eivät olleet Poh­jois­mai­den mes­ta­ruus­kil­pai­lut, vaik­ka mm. Jus­si Kir­ja­vai­sen kir­jas­sa­kin tai­taa olla näin. Kisois­ta on Suo­mes­sa kir­joi­tet­tu pää­asias­sa vain hiih­dos­ta, mikä oli vain yksi laji. Kiso­jen viral­li­nen nimi oli Nor­dis­ka Spe­len — Poh­jois­mai­set kisat. Nii­tä jär­jes­tet­tiin 1920-luvul­le saak­ka, jol­loin alet­tiin jär­jes­tää tal­vio­lym­pia­lai­sia. Kiso­jen ideoi­ja oli ruot­sa­lai­nen upsee­ri ja urhei­lu­mies Vic­tor Balck. Hän­tä kut­su­taan Ruot­sin urhei­lun isäk­si, ja hän toi olym­pia-aat­teen Poh­jois­mai­hin. Hän oli nyky­ai­kai­sen olym­pia­liik­keen perus­ta­jan rans­ka­lai­sen paro­ni Pier­re de Cou­ber­ti­nin hyvä ystä­vä ja työ­to­ve­ri ja oli luo­mas­sa ensim­mäi­siä nyky­ai­kai­sia olym­pia­ki­so­ja Atee­naan vuon­na 1896. De Cou­ber­tin oli Poh­jois­mais­ten kiso­jen kun­nia­vie­raa­na Tuk­hol­mas­sa. Balc­kin ystä­vä­pii­riin kuu­lui myös Suo­men urhei­lun isäk­si mai­nit­tu Ivar Wilks­man. Wilks­ma­nin kaut­ta saa­tiin kut­sut­tua suo­ma­lai­set mukaan niin olym­pia­liik­kee­seen kuin Poh­jois­mai­siin kisoi­hin. Vic­tor Balc­kin haa­vee­na oli saa­da kesä­olym­pia­lais­ten lisäk­si tal­vi­ki­sat, min­kä eteen hän teki kovas­ti töi­tä.  Nor­dis­ka Spe­len oli askel sii­hen suun­taan.

Kiso­jen lajioh­jel­maan kuu­lui usei­ta nykyi­sin­kin tal­vio­lym­pia­lai­sis­sa ole­via laje­ja. Maas­to­hiih­don ja mäen­las­kun lisäk­si oli muun muas­sa pika- ja tai­to­luis­te­lu sekä cur­ling. Pika­luis­te­lu oli samal­la MM-kil­pai­lu, jos­sa Fredrik Wat­hen voit­ti kol­me lajia nel­jäs­tä ja samal­la ensim­mäi­se­nä suo­ma­lai­se­na maa­il­man­mes­ta­ruu­den kaik­ki urhei­lu­muo­dot huo­mioon ottaen. MM-tit­te­leis­tä kil­pail­tiin myös tai­to­luis­te­lus­sa. Mies­ten kil­pai­lus­sa voit­ti ruot­sa­lai­nen Ulrich Salc­how ensim­mäi­sen kaik­ki­aan kym­me­nes­tä maa­il­man­mes­ta­ruu­des­taan. Salc­howin mukaan nimet­ty hyp­py kuu­luu nykyi­sin­kin tai­to­luis­te­lun pakol­li­siin hyp­pyi­hin. Edel­lä mai­nit­tu­jen ohel­la kisois­sa pelat­tiin Ruot­sin ensim­mäi­nen viral­li­nen jää­pal­lo-otte­lu, jos­sa Upp­sa­la HK voit­ti Stock­holm HK:n 1–0. Eri­koi­sem­paa tal­viur­hei­lua oli­vat pot­ku­kelk­ka­kil­pai­lut, nykyi­sen jää­surf­fauk­sen tapai­nen luis­tin­pur­jeh­dus ja rat­sas­tus­hiih­to. Osa­not­ta­jia oli Poh­jois­mai­den lisäk­si Kes­ki- ja Ete­lä-Euroo­pas­ta, eli tapah­tu­ma oli todel­la kan­sain­vä­li­nen. Ylei­söä oli tuhat­mää­rin.

Kal­le Jus­si­la voit­ti yli­voi­mai­ses­ti “pika­mat­kan” 30 km ennen ennak­ko­suo­sik­kia nor­ja­lais­ta Braa­te­nia. Suo­ma­lai­set Hepoa­ho, Autio ja Rito­la otti­vat kol­mois­voi­ton 60 km:llä. Suo­ma­lai­set hal­lit­si­vat lähes nyky­nor­ja­lai­seen tapaan hiih­toa myö­hem­pi­nä­kin vuo­si­na. Myös suo­ma­lai­nen suk­si oli Tuk­hol­man kisois­sa kovas­sa huu­dos­sa, sil­lä tiet­tä­väs­ti kaik­ki par­haat ruot­sa­lai­set hiih­tä­jät käyt­ti­vät  haa­pa­ve­te­läi­siä suk­sia ”Haa­pawee­si- ja Riit­tu­las­ki­dor”. Kuten Jar­mo Ala­siu­rua kir­joit­ti hiih­ti Kal­le Jus­si­la kehit­tä­mil­lään “iiläi­sil­lä”. Nii­den mer­kit­tä­vin ero esi­mer­kik­si haa­pa­ve­ti­siin oli se, että Kal­len suk­sis­sa suk­sen ylä­pin­ta oli höy­lät­ty tasai­sek­si, kun se yleen­sä oli kol­mi­kul­mai­nen.

Isois­sa tapah­tu­mis­sa Kal­le Jus­si­la oli siis muka­na. Laa­jim­min kisois­ta uuti­soi Suo­mes­sa Uusi Suo­me­tar-leh­ti, jon­ka toi­mit­ta­ja­na pai­kan pääl­lä oli musiik­ki­mie­he­nä tun­net­tu Heik­ki Kle­met­ti.

Pert­ti Huo­vi­nen
Ii