Mie­li­pi­de: Padot­tu­jen jokien saa­lis­me­ne­tyk­set on kom­pen­soi­ta­va

Pää­mi­nis­te­ri Sipi­lä on irrot­ta­nut lähes kah­dek­san mil­joo­naa euroa vael­lus­ka­lo­jen eli­no­lo­suh­tei­den paran­ta­mi­seen vuo­sil­le 2016–2019. Tämän lisäk­si hank­kee­seen on käy­tet­ty EU-rahas­to­jen ja yksi­tyis­ten rahaa 12 mil­joo­naa euroa. Hank­keen osa­ta­voit­tee­na oli suun­ni­tel­la Iijoel­le vii­teen voi­ma­lai­tok­seen kala­por­taat, käyn­nis­tää lohen ja tai­me­nen yli­siir­to voi­ma­lai­tos­ten ylä­puo­li­sil­le vesia­lueil­le ja toteut­taa kalan­poi­kas­ten pilot­ti­han­ke poi­kas­ten alas­vael­luk­sen tur­vaa­mi­sek­si.

Kala­por­ras­han­ke tys­sä­si sii­hen, että Raa­sa­kan voi­ma­lai­tok­seen yhtey­teen suun­ni­tel­tu ensim­mäi­nen kala­por­ras osoit­tau­tui lii­an kal­liik­si. Iijo­ki­suul­ta siir­ret­tiin lohia voi­ma­lai­tos­ten ylä­puo­li­sil­le par­hail­le kos­ki­ka­las­tusa­lueil­le, joil­le tuli kalas­tus­ra­joi­tuk­sia. Siir­to­ka­loi­hin tuli pin­ta­vau­rioi­ta ja kalois­ta heti siir­ron jäl­keen kuo­li kol­man­nes. Siir­ron kes­keyt­ti Iis­tä löy­ty­nyt vaa­ral­li­nen IHN-tau­ti, joka tap­paa kalan poi­ka­sia. Jos näis­tä siir­to­ka­lo­jen jäl­ke­läi­sis­tä ker­tyy mereen vael­ta­via smolt­te­ja, niin mer­kin­tä­tut­ki­muk­sil­la on osoi­tet­tu ettei­vät poi­ka­set sel­viä vii­den voi­ma­lai­tok­sen tur­bii­nien läpi mereen.

Joki­var­ren asuk­kaat eivät halua kal­lii­ta, hyö­dyt­tö­miä kala­por­tai­ta eikä kalo­jen yli­siir­to­ja. He vaa­ti­vat, että vuo­sit­tai­nen Iijoen luon­non­ti­lai­nen 100 ton­nin saa­lis on palau­tet­ta­va. Iijoen joki­suun ja joen luon­non­ti­lai­nen vuo­sit­tai­nen lohen saa­lis on ollut 39 ton­nia. Lop­puo­sa muo­dos­tui meri- ja jär­vi­tai­me­nis­ta, vael­lus-, kesä- ja jär­vi­sii­ois­ta.

Täl­lä het­kel­lä meil­lä on parem­pia ja veto­voi­mai­sem­pia kalo­ja kuin meri­lo­hi. On kir­jo- ja jär­vi­loh­ta, har­jus­ta, rau­tua, puro­nie­ri­ää, karp­pe­ja ja kuhaa. Pyyn­ti­ko­kois­ten kalo­jen istu­tuk­sil­la pys­ty­tään takaa­maa saa­lis­var­muus ympä­ri vuo­den ja pyyn­ti­ra­joi­tuk­sia ei tar­vi­ta. Toi­men­pi­teel­lä Iijoes­ta saa­daan Suo­men veto­voi­mai­sin kalas­tus­koh­de.

Iijoen vael­lus­ka­lo­jen kär­ki­hank­kee­seen kon­sult­ti­palk­ko­ja on men­nyt noin nel­jä mil­joo­naa euroa. Täl­lä sum­mal­la oli­si voi­nut palaut­taa noin kuu­den vuo­den ajan Iijoen luon­non­ti­lai­nen saa­lis. Vii­me elo­kuus­sa käsi­tel­tiin Yli-iis­sä Kie­ri­kin luon­to­kes­kuk­ses­sa vael­lus­ka­lo­jen ongel­mien rat­kai­sueh­do­tuk­sia. Esi­tin, että 700 000 eurol­la Iijoel­le voi­daan palaut­taa 100 ton­nin luon­tai­nen saa­lis. PVO-vesi­voi­man toi­mi­tus­joh­ta­ja Pert­ti Pie­ti­nen piti toteut­ta­mis­kel­poi­se­na esit­tä­mää­ni pyyn­ti­ko­kois­ten kalo­jen istu­tuk­sia.

Vih­reän liik­keen edus­ta­jat ovat edel­lyt­tä­neet, että seu­raa­vaan hal­li­tus­oh­jel­maan on kir­jat­ta­va kala­por­tai­den raken­ta­mis­vel­voi­te. Tämä kuu­luu samaan sar­jaan, mitä vih­rei­den kan­san­edus­ta­ja ehdo­kas on esit­tä­nyt, että Oulu­joen voi­ma­lai­tok­set pitää pur­kaa, kos­ka ne ovat kalan kulun estee­nä. Vih­reät kosis­ke­le­vat mie­li­ku­va­ta­sol­la yleis­tä mie­li­pi­det­tä ja halua­vat vai­kut­taa päät­tä­jiin. Hal­li­tus­oh­jel­maan tulee kir­ja­ta, että padot­tu­jen jokien saa­lis­me­ne­tyk­set on kom­pen­soi­ta­va pyyn­ti­ko­koi­sil­la kaloil­la. Voi­mayh­tiöil­lä­kin näyt­tää ole­van sii­hen haluk­kuut­ta.

Pent­ti Par­viai­nen

kalan­vil­je­li­jä

Tai­val­kos­ki