Rant­sik­ka: Jär­ki ja (robo­tin) tun­teet

Ilo­nan teks­ti on 9.luokan MOK-vii­kon tee­maan “Työ­elä­mä ja yrit­tä­jyys” liit­ty­vä kir­joi­tel­ma. Ilo­na käsit­te­li teks­tis­sään tule­vai­suu­den työ­elä­män muu­tok­sia, joi­ta tek­no­lo­gia teko­ä­ly ja robo­tiik­ka saa aikaan. Teks­ti jul­kais­taan osa­na Ran­ta­poh­jan ja alu­een ylä­kou­lu­jen välis­tä mediayh­teis­työ­tä.

Van­ha mies makaa japa­ni­lai­sen hoi­to­ko­din sän­gyl­lä. Käsi hapa­roi­den hän pai­naa kut­su­nap­pia saa­dak­seen hoi­ta­jan pai­kal­le. Yllät­tä­vän nopeas­ti ovi avau­tuu ja pai­kal­le rul­laa robot­ti. Se ojen­taa van­huk­sel­le ruo­ka-annok­sen ja päi­vän lääk­keet ja mit­taa samal­la veren­pai­neen. Robo­til­la ei ole kii­re mihin­kään. Se ker­toi­lee van­huk­sel­le van­ho­ja tari­noi­ta ja soit­taa musiik­kia. Van­huk­sen esit­tä­miin kysy­myk­siin robot­ti vas­taa kii­reet­tö­mäs­ti. Mie­hen nukah­taes­sa robot­ti rul­laa hitaas­ti ulos huo­nees­ta.

Tämä­kö on tule­vai­suu­tem­me? Hoi­ta­vat­ko robo­tit koh­ta kaik­ki ihmis­ten työt? Eikö rii­tä, että robo­tit hoi­ta­vat jo nyt monet tek­niik­kaan liit­ty­vät työt, tulee­ko niis­tä myös van­hus­tem­me ja las­tem­me hoi­ta­jia, lää­kä­rei­täm­me, opet­ta­jiam­me ja lopul­ta uskot­tu­ja ystä­viäm­me? Japa­ni­lai­sis­sa hoi­to­ko­deis­sa hoi­ta­ja­ro­bo­tit ovat jo arki­päi­vää. Robo­tit ovat vas­taus huu­ta­vaan hoi­ta­ja­pu­laan, eivät­kä van­huk­set näy­tä vie­ras­ta­van hoi­ta­jia, joil­la on aina aikaa, vaik­ka ne eivät ole­kaan oikei­ta ihmi­siä. Itse en kui­ten­kaan haluai­si van­hak­si tul­les­sa­ni olla robo­tin hoi­det­ta­va­na. Vaik­ka aikaa ja hoi­to­tai­to­ja var­mas­ti riit­tää, ei robot­ti voi kor­va­ta inhi­mil­lis­tä läm­pöä ja ihmis­ten välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Robot­ti on kui­ten­kin vain kone, eikä voi muuk­si muut­tua. Vai voi­ko?

Pahim­mis­sa uhka­ku­vis­sa robot­ti tulee tie­toi­sek­si itses­tään ja ottaa ohjat ihmi­sen sijas­ta. Jot­kut pel­kää­vät­kin robot­tien ja teko­ä­lyn val­loit­ta­van maa­il­man. Kos­ka robo­tit ovat konei­ta, oiko­su­lut ja viruk­set ovat aina vaa­ra­na. Entä jos val­mis­tuk­ses­sa sat­tui­si ohjel­moin­ti­vir­he? Tai mitä jos robot­tien tie­to­kan­taan pääs­täi­siin hak­ke­roi­tu­maan? Monet myös pel­kää­vät että robo­tit vie­vät työt. Robo­tit var­mas­ti vie­vät­kin aina­kin sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­hin ne voi­daan hel­pos­ti ohjel­moi­da, vaik­ka voi­han se olla niin­kin, että nii­tä käy­te­tään parem­mi­kin apu­vä­li­nei­nä.

Täl­lä het­kel­lä teko­ä­lyä käy­te­tään jo teol­li­suu­des­sa, mark­ki­noin­nis­sa, tie­don­haus­sa ja suun­nit­te­lus­sa. Jopa auto­ja on auto­ma­ti­soi­tu liik­ku­maan ilman kul­jet­ta­jaa. Tämän usko­taan vähen­tä­vän kola­rei­ta ja mui­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sia. Monet yri­tyk­set käyt­tä­vät teko­ä­lyä. AlBrain tekee äly­pu­he­li­miin teko­ä­ly­rat­kai­su­ja, Amazon käyt­tää teko­ä­lyä tuo­te­suun­nit­te­luun ja on raken­ta­nut sivus­ton­sa lähes koko­naan teko­ä­lyn varaan. Anki tuot­taa kulut­ta­jil­le robot­te­ja ja kaik­kien tun­te­ma Applen Siri toi­mii teko­ä­lyn poh­jal­ta.

Teko­ä­lyn hyö­ty­jä on pal­jon. Se voi­si hoi­taa vaa­ral­li­set työt ihmi­sen puo­les­ta. Se tekee nopei­ta, vain dataan poh­jau­tu­via rat­kai­su­ja, joi­hin ihmi­sel­lä vai­kut­taa esi­mer­kik­si sen het­ki­nen tun­ne­ti­la ja äkki­näi­nen tun­ne­reak­tio. Teko­ä­lyn tie­don­ha­ku on nope­aa, mikä hel­pot­taa mm. lää­kä­rin työ­tä teko­ä­lyn sel­vit­täes­sä oirei­den mah­dol­li­sen syyn. Lisäk­si iso­na plus­sa­na on teko­ä­lyn vir­heet­tö­myys ja väsy­mät­tö­myys.

Monet teh­taat ovat vähen­tä­neet työn­te­ki­jöi­tä auto­maa­tion ja robot­tien tuot­taes­sa monin­ker­tai­ses­ti enem­män. Mut­ta vie­lä­kö on alo­ja joil­le robot­te­ja ei voi sijoit­taa? Robot­te­ja käy­te­tään ennen kaik­kea töis­sä, joi­hin ne voi­daan ohjel­moi­da hel­pos­ti. Niil­tä puut­tuu ihmis­mäi­nen tilan­ne­ta­ju, joten esi­mer­kik­si polii­sin työ­tä on vai­kea kor­va­ta. Vai­keuk­sia voi olla myös sosi­aa­li­sia vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja vaa­ti­vis­sa töis­sä. Toi­saal­ta teko­ä­lyn lisään­tyes­sä se voi luo­da uusia ammat­te­ja, jot­ka työl­lis­tä­vät työt­tö­mik­si jää­nei­tä.

Näyt­tää siis sil­tä, että robo­tit, auto­ma­tiik­ka ja teko­ä­ly tule­vat päi­vä päi­väl­tä yhä enem­män osak­si ihmis­ten arki­päi­vää. Robo­tit hoi­ta­vat tule­vai­suu­des­sa monet ihmis­ten työt joko osit­tain tai koko­naan. Ne hel­pot­ta­vat ihmis­ten arkea, nopeut­ta­vat töi­tä ja anta­vat ihmi­sil­le enem­män vapaa-aikaa. Uskon kui­ten­kin, että perin­teis­tä ihmi­sen teke­mää työ­tä tar­vi­taan myös tule­vai­suu­des­sa. Vaik­ka teko­ä­ly voi­si jos­kus kor­va­ta ihmi­sai­vot, ei sydä­men läm­pöä ja inhi­mil­li­siä tun­tei­ta voi koneel­la kor­va­ta.

Kun japa­ni­lai­sen hoi­to­ko­din van­ha mies kuo­lee, hoi­ta­ja­ro­bot­ti tote­aa kuo­le­man ja infor­moi sii­tä eteen­päin. Mut­ta robo­tin sil­mä­kul­mat eivät kos­tu. Pian sil­le ohjel­moi­daan uusi hoi­det­ta­va.

Ilo­na Lah­ti­nen
Hau­ki­pu­das