Enem­män tapah­tu­mia kou­lul­le

Mil­loin vii­mek­si olet ollut kun­non tans­siai­sis­sa kou­lus­sa tai ollut muka­na jär­jes­tä­mäs­sä ilta­kou­lua oppi­lail­le? Olet­ko saa­nut pitää haus­kaa kou­lun tilois­sa ilman oppi­kir­jo­ja tai opet­ta­jan hää­räi­lyä. Minul­le ei muis­tu mie­leen. Kou­lus­sa on hie­not puit­teet, mut­ta nii­tä ei hyö­dyn­ne­tä tar­peek­si. Täl­lai­sia tapah­tu­mia kai­va­taan arjen rin­nal­le. Oppi­laat ovat innok­kai­ta ja ener­gi­siä, ja ideoi­ta pur­su­aa joka pai­kas­ta, joten mik­si huka­ta hyviä ideoi­ta ja teh­dä kou­lus­ta niin vaka­vaa. Oppi­lai­den moti­vaa­tio kas­vai­si, jos oli­si muu­ta­kin jär­jes­tet­tä­vää kuin van­hem­pai­nil­to­jen kah­vit. Esi­mer­kik­si oppi­las­kun­ta voi­si teh­dä edis­tys­tä tapah­tu­mien jär­jes­te­lyl­le, mut­ta välil­lä tun­tuu, ettei oikein mitään saa­da aikaan. Joh­tuu­ko tämä sii­tä, että ideoi­ta ei uskal­le­ta sanoa, nii­tä ei huo­mioi­da vai nii­tä ei ole ollen­kaan.

Ymmär­rän, että raha on vähis­sä ja että kaik­ki tapah­tu­mat eivät ole mah­dol­li­sia, mut­ta en sil­ti käsi­tä sitä, että saa­daan aikaan vain pie­niä tem­pauk­sia, jot­ka teh­dään kes­kel­lä kou­lu­päi­vää. Var­sin­kin ylä­kou­lus­sa tun­tuu, että jot­kin tapah­tu­mat ovat hie­man lap­sel­li­sia tai muu­ten vain ei oppi­lai­ta kiin­nos­ta­via. Jär­jes­tä­jien pitäi­si huo­mioi­da oppi­lai­den ikä, ja se, että emme ole enää vain lap­sia, jot­ka halua­vat hyp­piä narua väli­tun­nil­la. Kai­paam­me haas­tet­ta ja haluam­me jän­ni­tys­tä tapah­tu­miin.

Ehdot­tai­sin, että suun­ni­tel­tai­siin jotain isom­paa. Esi­mer­kik­si tans­siai­set tai dis­ko oli­si­vat hyviä vaih­toeh­to­ja. Tans­siai­sia voi­tai­siin suun­ni­tel­la kuu­kausia, ja niis­tä voi­si tul­la mah­ta­va tapah­tu­ma, joka oli­si haus­kaa ajan­vie­tet­tä niin oppi­lail­le kuin opet­ta­jil­le­kin. Tans­sin sivus­sa luok­ka­ret­kil­le läh­te­vät oppi­laat voi­si­vat tie­na­ta mehu­kios­kil­la, ja musiik­kia opis­ke­le­vat huo­leh­tia tis­ki­ju­kan hom­mis­ta. Myös pie­net tem­paus­päi­vät ja -vii­kot voi­si­vat olla yksi idea, jol­loin oppi­las­kun­ta voi­si kasa­ta hie­man haas­teel­li­sia teh­tä­viä oppi­lail­le siten, että kukaan ei löy­säi­le ja kaik­ki osal­lis­tui­si­vat. Pal­kin­not teki­si­vät tem­pauk­sis­ta parem­pia, ja saa­tai­siin enem­män osal­lis­tu­jia.

Rat­kai­su­na ongel­maan oli­si oppi­las­kun­nan vai­ku­tuk­sen hyö­dyn­tä­mi­nen ja oppi­lai­den oma-aloit­tei­suus. Mitään ei saa­da aikaan ilman mei­tä, joten toi­von että ideoi­ta otet­tai­siin vaka­vas­ti huo­mioon ja jota­kin siis­tiä saa­tai­siin aikaan. Myös oppi­lai­den van­hem­pia voi­tai­siin pyy­tää mukaan aut­ta­maan esi­mer­kik­si rahan­ke­ruuseen tai mui­hin hom­miin. Nyky­ään mie­ti­tään lii­kaa, mitä sano­taan eikä uskal­le­ta tuo­da omaa ään­tä esiin. Kai­kes­sa on kui­ten­kin kyse oppi­lai­den hyvin­voin­nis­ta, ja uskon, että muu­ta­ma iso tapah­tu­ma vuo­des­sa toi­si kai­kil­le iloa.

Inka Pit­kä­nen Hau­ki­pu­taan kou­lu 8B