Voi­daan hyvin: ”On sil­lä väliä miten ele­len”

Vii­me aiko­jen pauk­ku­vat pak­ka­set­kaan eivät ole nujer­ta­neet tau­te­ja aiheut­ta­via bak­tee­re­ja ja viruk­sia. Ne vaa­ni­vat mei­tä kau­pois­sa, kou­luis­sa, päi­vä­ko­deis­sa, työ­pai­koil­la, har­ras­tuk­sis­sa, lin­ja-autois­sa jne. Aina emme sääs­ty fluns­sa- tai maha­tau­deil­ta, vaik­ka kuin­ka yri­täm­me, mut­ta kui­ten­kin, ”on sil­lä väliä miten ele­len”. Infek­tioi­den­tor­jun­nas­sa on asioi­ta, joi­hin voim­me vai­kut­taa ihan jokai­nen omas­sa arjen elä­mäs­sä.

Lii­kun­ta on yksi tehok­kaim­mis­ta kei­nois­ta edis­tää ter­veyt­tä ja yllä­pi­tää toi­min­ta­ky­kyä. Se voi olla täs­mä­ase, jol­la ehkäis­tään tai hoi­de­taan tiet­tyä oiret­ta tai sai­raut­ta, mut­ta ennen kaik­kea se on yleis­lää­ke, jol­la oikein annos­tel­tu­na voi­daan vai­kut­taa edul­li­ses­ti lähes kaik­kiin eli­mis­tön toi­min­toi­hin. Koh­tuul­li­ses­ti kuor­mit­ta­va lii­kun­ta tehos­taa eli­mis­tön puo­lus­tus­reak­tioi­ta ja tut­ki­mus­ten mukaan näyt­tää estä­vän virus­tau­te­ja, “fluns­sia”. Ter­vey­den yllä­pi­tä­mi­sek­si lii­kun­nan on olta­va sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­vaa, jat­ku­va elä­män­ta­pa. Lii­kun­ta on todel­la­kin lää­ke, mikä sopii lähes kai­kil­le, vain har­va sai­raus on este ter­veys­lii­kun­nal­le. Kuu­mei­sen fluns­san jäl­keen kan­nat­taa kui­ten­kin pitää muu­ta­man päi­vän tau­ko lii­kun­nas­ta.

Ihmi­sen yöunen pituus on yksi­löl­li­nen. Suu­rin osa aikui­sis­ta tar­vit­see yöunek­seen 7–9 tun­tia joka yö. Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on, kokee­ko ihmi­nen ole­van­sa seu­raa­va­na päi­vä­nä vir­keä ja pysyy­kö ter­vee­nä. Uni­va­je aiheut­taa monen­lai­sia ongel­mia. Välit­tö­miä ongel­mia ovat esi­mer­kik­si tark­kaa­vai­suu­den, kes­kit­ty­mis­ky­vyn ja muis­tin heik­ke­ne­mi­nen sekä reak­tioi­den hidas­tu­mi­nen. Uni­vel­ka altis­taa yli­pai­non ker­ty­mi­sel­le, nos­taa syke­ta­soa ja veren­pai­net­ta. Nämä muu­tok­set rasit­ta­vat aivo­jen ohel­la myös sydän­tä ja veri­suo­nia.

Sil­lä­kin on väliä mitä syöt ja mil­loin. On hyvä muis­taa ravit­se­mus­suo­si­tuk­set. Syö­dään hereil­lä olles­sa 3–4 tun­nin välein (aamu­pa­la, lou­nas, väli­pa­la, päi­väl­li­nen, ilta­pa­la), syö­dään pal­jon mar­jo­ja, kas­vik­si ja hedel­miä, syö­dään 2 ker­taa vii­kos­sa kalaa, päi­vit­täin syö­dään täys­jy­väi­siä vil­ja­tuot­tei­ta, tur­va­taan riit­tä­vä pro­teii­nin saan­ti, jano­juo­ma­na käy­te­tään vet­tä jne. Mitä värik­kääm­pi ruo­ka-annos, sitä ter­veel­li­sem­pi se toden­nä­köi­ses­ti on. Arjen joka päi­väi­sil­lä valin­noil­la on suu­rin mer­ki­tys.
Käsi­hy­gie­nian mer­ki­tys­tä ei pidä jät­tää huo­miot­ta. Käsis­säm­me kul­je­tam­me muka­nam­me mil­jar­de­ja bak­tee­re­ja. Osa niis­tä on koto­naan ja osa kyläs­sä. Kädet on hyvä pes­tä usein ja huo­lel­li­ses­ti saip­pual­la ja läm­pi­mäl­lä vedel­lä.

Kevä­tau­rin­ko­kin on ilmes­ty­nyt. Ote­taan sen piris­tä­vä valo vas­taan ja nau­ti­taan raik­kaas­ta tal­vi­sääs­tä.

Pide­tään huol­ta itses­täm­me ja lähei­sis­täm­me ja pää­te­tään pysyä kun­nos­sa !

Kir­si Kipi­nä
pal­ve­lue­si­mies
Pudas­jär­ven ter­veys­a­se­ma vas­taan­ot­to