Päät­tä­jäl­tä: Suo­ma­lais­ten met­sien arvo nousus­sa

Met­sät ovat olleet vii­me viik­koi­na pal­jon esil­lä jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa niin koti­maas­sa kuin maa­il­mal­la­kin. Met­sät halu­taan liit­tää mukaan ilmas­to­tal­koi­siin, sil­lä ne toi­mi­vat tehok­kai­na hii­li­nie­lui­na. Esi­mer­kik­si Euroo­pan komis­sion juu­ri jul­kai­se­mas­sa EU:n met­sä­stra­te­gian väli­tar­kas­te­lus­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta met­sien moniu­lot­tei­seen mer­ki­tyk­seen nime­no­maan ilmas­to­po­li­tii­kas­sa.

Puun käyt­tö moni­puo­lis­ten tuot­tei­den läh­tee­nä kor­vaa hiil­tä sekä öljyä ja sen sivu­tuot­tei­ta. Ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den lisäk­si tämä on talou­del­li­ses­ti tär­ke­ää. Kun puu syr­jäyt­tää eri tuot­teis­sa öljyä sekä muo­via, vaih­to­ta­seem­me para­nee ja kan­sa­ta­lou­teem­me ker­tyy lisää jaet­ta­vaa. On vain pidet­tä­vä huol­ta met­sien käy­tön kes­tä­vyy­des­tä, ja Suo­mes­sa­han tämä osa­taan: met­sien kas­vu on suu­rem­paa kuin hak­kuut.

Mon­ta­ko met­sää Suo­mes­sa on, kysyy Kes­ki-Euroo­pas­sa asu­va usein. Tääl­lä Brys­se­lis­sä met­sät voi­daan las­kea lähes yhden käden sor­min. Maa­pin­ta-ala on muu­toin­kin maa­ta­lou­den tai raken­ta­mi­sen teho­käy­tös­sä. Moni Euroo­pan maa on hakan­nut met­sät aika­naan, ja met­sit­tä­mi­sel­le oli­si todel­lis­ta tar­vet­ta.

Monet Euroo­pan unio­nis­sa teh­tä­vät pää­tök­set vai­kut­ta­vat suo­raan myös suo­ma­lai­siin met­siin, vaik­ka EU:lla ei ole yhteis­tä met­sä­po­li­tiik­kaa. Eri­tyi­ses­ti ilmas­to-, ener­gia- ja maa­ta­lous­po­li­tii­kal­la on suo­ra vai­ku­tus sii­hen, miten met­siäm­me tuli­si käyt­tää. Met­sät onkin pidet­tä­vä tii­viis­ti muka­na Brys­se­lin neu­vot­te­lu­pöy­dis­sä. Meil­le suo­ma­lai­sil­le met­sä­osaa­mi­sen kysyn­nän kas­vu mer­kit­see sitä, että tie­to­tai­toam­me tul­laan tar­vit­se­maan yhä suu­rem­mis­sa mää­rin eri puo­lil­la maa­il­maa. Omal­la esi­mer­kil­läm­me voim­me osoit­taa, että kes­tä­vä met­sän­hoi­to tukee ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa.

EU:n on tuet­ta­va pää­tök­sil­lään myös kehit­ty­vien mai­den met­sien eko­lo­gi­ses­ti ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti kes­tä­vää käyt­töä. Suo­mi esit­ti vas­ti­kään met­sä­ra­has­ton perus­ta­mis­ta osak­si EU:n ja Afri­kan välis­tä kump­pa­nuus- ja inves­toin­tioh­jel­maa. Tavoit­tee­na oli­si vie­dä Afrik­kaan met­sä­osaa­mis­ta niin met­si­tyk­seen, met­sien hoi­toon ja suo­je­luun sekä met­sä­ta­lou­den kehit­tä­mi­seen.

Afrik­ka kär­sii val­ta­vas­ta vuo­sit­tai­ses­ta met­sä­ka­dos­ta. Nyky­tie­don valos­sa on sel­vää, että met­sä­ka­dol­la, eli suur­ten hii­li­nie­lua­luei­den häviä­mi­sel­lä, on kon­kreet­ti­set vai­ku­tuk­set myös ilma­ke­hään. Tähän nega­tii­vi­seen kehi­tys­kul­kuun Suo­mi on otta­nut aktii­vi­ses­ti kan­taa ja läh­te­nyt etsi­mään uusia, inno­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja kehi­tyk­sen suun­nan muut­ta­mi­sek­si. Lisäk­si pää­mi­nis­te­ri Sipi­lä aikoo nos­taa esil­le EU:n hii­li­nie­lu­pörs­sin luo­mi­sen Suo­men EU:n puheen­joh­ta­juus­kau­del­la ensi vuon­na. Tavoit­tee­na oli­si koko EU:n alu­eel­la käy­tös­sä ole­va hii­li­pörs­si, jos­sa käy­täi­siin kaup­paa sido­tus­ta ja pääs­te­tys­tä hii­les­tä. Täs­sä pörs­sis­sä suo­ma­lai­sel­la met­säl­lä oli­si suu­ri mark­ki­na-arvo!

Seu­raa­va puu­pro­jek­ti meil­lä koto­na on jou­lu­kuusen han­kin­ta. Se pitää pääs­tä koko poru­kal­la valit­se­maan ja kaa­ta­maan. Jou­lu­na läm­mi­tel­lään lei­vi­nuu­nia hyvin kui­vu­neil­la koi­vu­ha­loil­la ja kesäl­lä pitä­nee sit­ten istut­taa puun tai­mia tasa­pai­non piti­mik­si.

Mir­ja Veh­ka­pe­rä
Euroo­pan par­la­men­tin jäsen 
Oulun kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu
Kes­kus­ta