Päät­tä­jäl­tä: Mitä on moni­nai­suus?

Tämän­ker­tai­sen kolum­ni­ni otsik­ko on napat­tu kevään äidin­kie­len yli­op­pi­las­ko­keen aineis­tos­ta (Yhden­ver­tai­sen kult­tuu­rin puo­les­ta ry. 2017 www.kulttuuriakaikille.fi. Luet­tu 29.1.2017) Teks­tis­sä tode­taan mm. että moni­nai­suut­ta on kah­den­lais­ta: ns. sisäis­tä ja yhteis­kun­nal­lis­ta. Pää­vies­ti kui­ten­kin teks­tis­sä oli, että ihmi­sil­lä on luke­mat­to­mia omi­nai­suuk­sia ja roo­le­ja ja moni meis­tä kuu­luu usei­siin eri ryh­miin.

Edel­leen teks­tis­sä tode­taan, että em. omi­nai­suu­det voi­vat liit­tyä mm. suku­puo­leen, sek­su­aa­li­suu­teen, sosio­eko­no­mi­seen ase­maan, ikään, fyy­si­siin omi­nai­suuk­siin, vam­mai­suu­teen, ulko­nä­köön, uskon­toon, kie­leen, kult­tuu­rie­roi­hin, etni­siin piir­tei­siin, poliit­ti­siin näke­myk­siin tai eri­lai­siin ideo­lo­gioi­hin ja vakau­muk­siin. Jo tämä lis­ta riit­tä­nee todis­ta­maan van­han fraa­sin todek­si: ei ole kah­ta saman­lais­ta ihmis­tä.

Var­si­nai­nen teh­tä­vä kokees­sa oli: ”Kir­joi­ta moni­nai­suu­den kun­nioit­ta­mi­ses­ta ihmis­ten arki­päi­vän koh­taa­mi­sis­sa.” Essees­sä piti hyö­dyn­tää yllä mai­nit­tua aineis­toa. Nuor­ten essei­tä oli mie­len­kiin­tois­ta lukea sii­tä näkö­kul­mas­ta, että mil­lä taval­la niis­sä näkyi­si SOME-maa­il­man esil­le nos­ta­ma viha­pu­he ja netin ano­nyy­mi kir­joit­te­lu, maa­han­muut­to yms. ja miten nuo­ret ottai­si­vat kan­taa asi­aan. Tätä­hän tut­kin­to­lau­ta­kun­ta var­maan ajoi takaa aset­taes­saan täl­lai­sen teh­tä­vän. Nuo­ret oli­vat yksi­mie­li­siä sii­nä, että tois­ten eri­lai­suut­ta pitää kun­nioit­taa. Eri­lai­suus pitää ottaa huo­mioon, mut­ta sen perus­teel­la ei saa ketään syr­jiä.

Herä­si toi­vo, että ehkä se, mitä netis­sä liik­kuu, onkin vain pin­ta­kuo­hun­taa ja syvim­mil­tään me suo­ma­lai­set ymmär­räm­me tasa-arvon perim­mäi­sen ole­muk­sen. Kai­ken lisäk­si suo­ma­lai­set nousi vii­me vii­kol­la maa­il­man onnel­li­sim­mak­si kan­sa­kun­nak­si. Kai­ken nega­tii­vi­sen uuti­soin­nin ja vali­tuk­sen kes­kel­lä tuli oikein hyvä mie­li.

Olen kevään abi­tu­rient­tien kans­sa samaa miel­tä, että mikä­li haluam­me säi­lyt­tää hyvin­voin­tiyh­te­si­kun­tam­me oikeas­ti hyvin­voi­va­na, mei­dän pitää ymmär­tää se, että eri omi­nai­suuk­sis­tam­me huo­li­mat­ta olem­me ihmi­si­nä arvok­kai­ta. Ei siis pidä sanoa toi­sel­le, että olet tyh­mä. Sen sijaan voi kyl­lä sanoa, että tuo mitä teet tai sanot, on minun mie­les­tä­ni tyh­mää, perus­te­le­pa näke­mys­tä­si. Eihän eri­lai­suu­den hyväk­sy­mi­nen tar­koi­ta sitä, että pitää hyväk­syä vaik­ka­pa sek­su­aa­li­nen häi­rin­tä, kos­ka ”olen parem­pi, ylem­piar­voi­nen, parem­mas­sa ase­mas­sa kuin sinä”.

Sit­ten aasin­sil­ta kun­nan teh­tä­vään: Kun­nan pitää toi­mia niin, että kun­ta­lai­sia arvos­te­taan ihmi­si­nä, tasa-arvoi­si­na. Kun­nan pitää toi­mia niin, että mah­dol­li­sim­man moni kun­ta­lai­nen voi­si kokea ole­van­sa arvos­tet­tu yhtei­sön jäsen. Ja näi­hin tavoit­tei­siin pääs­tään vain kuun­te­le­mal­la kaik­kia ja anta­mal­la kai­kil­le mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua yhtei­siin pon­nis­tuk­siin. Täs­tä syn­tyy ter­ve kun­tayh­tei­sö.

Nuo­ret antoi­vat esseis­sään hyvän tule­vai­suu­den ennus­teen. Mut­ta miten sai­sim­me nämä nuo­ret joko pysy­mään Iis­sä tai edes jos­kus tule­vai­suu­des­sa opin­to­jen jäl­keen palaa­maan Iihin (tai toi­siin maa­lais­kun­tiin yli­pää­tään) asu­maan ja perus­ta­maan per­hei­tä? Ja nyt voi kysyä, että miten nuo­ret saa­tai­siin yli­pää­tään perus­ta­maan per­hei­tä ja teke­mään aikui­si­na lap­sia. Oli­si­ko moni­nai­suu­den hyväk­sy­mi­nen ja suvait­se­vai­suus yksi rat­kai­suis­ta? Luu­len niin, että kau­pun­kei­hin muut­ta­mi­sen yksi syy on sii­nä, että siel­lä on hel­pom­pi sulau­tua jouk­koon, olla jou­kos­sa eri­lai­nen. Var­hais­kas­va­tuk­sen ja ope­tuk­sen teh­tä­vää ei voi täs­sä asias­sa vähek­syä, mut­ta kun­nan kult­tuu­ri- ja vapaa-ajan sek­to­ril­le täs­sä avau­tuu teh­tä­vä­kent­tää: toi­min­taan pitää hou­ku­tel­la mukaan kai­ken­lai­sia ihmi­siä ja eri väes­tö­ryh­miä. Pak­kaa pitää sekoit­taa.

Toki syn­ty­vyy­den alen­tu­mi­seen ja kau­pun­kei­hin muut­toon on mui­ta­kin syi­tä, mut­ta moniin niis­tä kun­ta ei voi juu­ri miten­kään vai­kut­taa — pait­si pal­ve­lu­ja kar­si­mal­la ja huo­nol­la kun­ta­po­li­tii­kal­la kun­ta voi kiih­dyt­tää pois­muut­toa.

Tei­jo Lie­des

Iin kun­nan­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja (vas/sit.)