Päät­tä­jäl­tä: Koh­ti punais­ta pla­neet­taa?

Tuo­ma­ri Nur­mion Punai­nen pla­neet­ta -albu­min nimik­ko­rai­dal­la lau­lun minä­ker­to­ja ei sie­tä­nyt sila­kan hajua, ei jak­sa­nut aamu­lyp­sy­jä eikä halun­nut nave­tan pii­kaa syliin­sä kikat­ta­maan, vaan tähyi­li illal­la put­ken­sa läpi punais­ta pla­neet­taa. Ullak­ko­huo­nees­sa ei tuol­loin kat­sel­tu koh­ti Mar­sia, vaan kau­pun­gin valo­ja.

Vaik­ka Nur­mion sila­kan­ha­jui­nen maa­seu­tu­ku­vaus kikat­ta­vi­ne pii­koi­neen ei nyky­päi­vään istu­kaan, ei tähyi­lyn suun­ta ole vaih­tu­nut mihin­kään. Edel­leen väki maa­seu­duil­ta ja kylis­tä näyt­täi­si tii­rai­le­van koh­ti punai­sia pla­neet­to­ja – kau­pun­ke­ja. Ympä­ri maa­il­maa väki pak­kaan­tuu kau­pun­kei­hin. Kau­pun­gis­tu­mi­nen mai­ni­taan maa­il­maa muut­ta­vien megat­ren­dien lis­tal­la poik­keuk­set­ta. Suo­mes­sa väki valuu ennen kaik­kea ete­län suu­riin kau­pun­kei­hin ja näi­den ohel­la myös maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­kei­hin. Iis­sä­kin väki näyt­täi­si kes­kit­ty­vän kun­ta­kes­kuk­sen tie­noil­le. Tämä näkyy esi­mer­kik­si Val­ta­rin kou­lun kovas­ti kas­va­va­na oppi­las­mää­rä­nä. Samaan aikaan kun­nan toi­sel­la lai­dal­la Kui­va­nie­mes­sä oppi­las­mää­rät las­ke­vat tule­vi­na vuo­si­na nopeas­ti.

Vaik­ka ihmis­ten kes­kit­ty­mi­nen kau­pun­kei­hin on täl­lä het­kel­lä tosi asia, tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että kehi­tys jat­kui­si aina näin. Tosin täl­lä het­kel­lä kehi­tyk­sel­le on vai­ke­aa näh­dä muu­tos­ta, aina­kaan ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Moni ei edes kai­paa asi­aan muu­tos­ta. Esi­mer­kik­si Ylen kolum­nis­ti, aja­tus­hau­to­mo Demos Hel­sin­gin tule­vai­suu­den­tut­ki­ja Roo­pe Mok­ka on sitä miel­tä, että ”Vain suu­ret kau­pun­git syn­nyt­tä­vät kaik­kia hyö­dyt­tä­viä ideoi­ta”. Mokan mukaan edes kehit­ty­neet etä­työ­mah­dol­li­suu­det ja tie­to­ver­kot eivät ole onnis­tu­neet pysäyt­tä­mään kau­pun­gis­tu­mis­ta, vaan ”jat­ku­vil­le inno­vaa­tioil­le perus­tu­va digi­taa­li­nen talous kes­kit­tyy yhä har­vem­mil­le kau­pun­ki­seu­duil­le.” Muut­to­tap­pio­alueil­la vai­kut­tai­si ole­van käyn­nis­sä itse­ään voi­mis­ta­va kier­re, jos­sa vähe­ne­vät pal­ve­lut vähen­tä­vät asuk­kai­ta, mikä taas vähen­tää pal­ve­lui­ta ja niin edel­leen.

Mitä siis pitäi­si teh­dä? Val­tion roo­li maa­seu­tu­jen elin­voi­man edis­tä­mi­ses­sä on kes­kei­nen. Hal­li­tuk­sen yhden kär­ki­hank­keen, bio­ta­lou­den edis­tä­mi­sen, on ollut mää­rä tuo­da työ­tä myös maa­seu­dul­le. Lisäk­si glo­baa­lin teol­li­suu­den liik­keet vai­kut­ta­vat isos­ti. Esi­mer­kik­si Kemiin suun­ni­tel­tu kii­na­lais­ten bio­die­sel­ja­los­ta­mo paran­tai­si toteu­tues­saan myös Kui­va­nie­men alu­een veto­voi­maa.

Kylien elin­voi­mai­suu­teen pys­ty­tään vai­kut­ta­maan kui­ten­kin myös kun­ta­ta­sol­la. Perus­pal­ve­lui­den saa­ta­vuu­des­ta huo­leh­ti­mi­nen, hyvä kaa­voi­tus, yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­sis­tä huo­leh­ti­mi­nen ja kylä­läis­ten oman aktii­vi­suu­den tuke­mi­nen ovat asioi­ta, joi­hin vai­kut­ta­vat kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­löt ja vir­ka­mie­het omil­la toi­mil­laan. Suu­ri vas­tuu kylien menes­tyk­ses­tä on myös kylä­läi­sil­lä itsel­lään.

Mones­sa Suo­men kyläs­sä voi­tai­siin ottaa oppia vaik­ka­pa jak­ku­ky­lä­läi­sis­tä, jot­ka eivät jää­neet mureh­ti­maan han­ka­laa tilan­net­taan osa­na Oulun kau­pun­kia, vaan ryh­tyi­vät aktii­vi­ses­ti toi­miin kylän­sä par­haak­si. Nyt kyläl­lä puu­ha­taan samal­la innol­la muun muas­sa kevyen­lii­ken­teen sil­taa Iijoen yli. Poh­jois-Iin kyläyh­dis­tys puo­les­taan pok­ka­si val­ta­kun­nal­li­sen Vuo­den kylä- tit­te­lin vuon­na 2009. Raa­ti kiin­nit­ti aika­naan huo­mio­ta sii­hen, että ”Poh­jois-Ii on todel­li­nen alu­een­sa kehit­tä­jä­or­ga­ni­saa­tio. Kyläs­sä teh­dään kylä­suun­nit­te­lua laa­ja­na pro­ses­si­na, mikä ker­too kylän uskos­ta kylä­suun­nit­te­lun voi­maan ja pit­kä­jän­tei­syy­teen.”

Van­han vii­da­kon sanon­nan mukaan on ole­mas­sa asioi­ta, joi­hin voi vai­kut­taa ja nii­tä, joi­hin ei voi vai­kut­taa. On sel­vää, että kes­kit­ty­mi­nen ensim­mäi­se­nä mai­nit­tui­hin tuo huo­mat­ta­vas­ti parem­man lop­pu­tu­lok­sen. Toi­vo­taan siis, ettei kylis­sä vai­vu­ta epä­toi­voon vaan kään­ne­tään kau­ko­put­ket punai­sil­ta pla­nee­toil­ta koh­ti omaa kylää ja ote­taan roh­keas­ti mal­lia jak­ku­ky­lä­läi­sis­tä ja poh­jois-iiläi­sis­tä aktii­vi­ses­sa kylien kehit­tä­mi­ses­sä. Kun­ta­päät­tä­jil­tä pitäi­si puo­les­taan löy­tyä ymmär­rys­tä ja tah­toa tämän aktii­vi­suu­den tuke­mi­seen.

Jus­si Kurt­ti­la
Iin kun­nan­val­tuus­ton
2. vara­pu­heen­joh­ta­ja
Kokoo­mus