Päät­tä­jäl­tä: Aktii­vi­sen kun­ta­lai­sen jäl­jil­lä

Päät­ty­vä his­to­rial­li­sen läm­min kesä suo­si ulkoil­ma­ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­jiä ympä­ri Suo­men – myös Iis­sä. Monen­lais­ta tapah­tu­maa oli­kin tar­jol­la. Mark­ki­noi­ta, Illin­juok­su­ja, Piip­pu­roc­kia, pesis­pe­le­jä ja monia mui­ta Iin kesä­ajan tapah­tu­mia yhdis­tää se, että ne pyö­ri­vät koko­naan tai lähes koko­naan tal­koo­voi­min.

Kesä­ta­pah­tu­mien lisäk­si tal­koo­voi­min pyö­ri­te­tään myös pal­jon muu­ta toi­min­taa ympä­ri vuo­den. Ruo­ka­jaot, per­he­ker­hot, urhei­luseu­rat, kyläyh­dis­tyk­set, elä­ke­läis­jär­jes­töt ja monet muut toi­mi­vat vapaa­eh­tois­työn voi­min. Vaik­ka teki­jät kuu­le­vat har­voin kii­tos­ta työs­tään, edel­lä mai­nit­tu­jen yhtei­sö­jen työ­tä pide­tään ylei­ses­ti arvok­kaa­na. Tal­koo- ja vapaa­eh­tois­työ ei kui­ten­kaan van­ho­jen aktii­vien mukaan enää kiin­nos­ta enti­seen mal­liin ja oman­kin koke­muk­se­ni mukaan teki­jöi­den löy­tä­mi­nen on usein vai­ke­aa. Mis­tä tämä joh­tuu?

Vapaa­eh­tois­työ jär­jes­töis­sä ja yhdis­tyk­sis­sä on par­hail­laan antoi­saa pait­si kesäis­ten mark­ki­noi­den vie­rail­le myös vapaa­eh­tois­työ­tä teke­vil­le itsel­leen. Moni kokee itsel­le lähei­sen asian edis­tä­mi­nen sen ver­ran tär­keäk­si, että omas­ta vapaa-ajas­ta ollaan val­mii­ta tin­ki­mään sen edis­tä­mi­sek­si. Monet ihmi­set kai­paa­vat työ­tä, jon­ka tun­te­vat mer­ki­tyk­sel­li­sek­si. Yhdis­tys­toi­min­nas­sa myös tapaa pal­jon uusia ihmi­siä ja monel­le sosi­aa­li­set suh­teet ovat kes­kei­nen syy olla toi­min­nas­sa muka­na.

Pahim­mil­laan tal­koo­työs­tä ja -teh­tä­vis­tä tulee teki­jäl­leen kuor­ma, joka väsyt­tää ja vie voi­mat. Tal­koo- ja vapaa­eh­tois­työt sekä pai­kat yhdis­tys­ten joh­to­kun­nis­sa ja hal­li­tuk­sis­sa kasaan­tu­vat hel­pos­ti samo­jen aktii­vien hoi­det­ta­vik­si. Tätä lii­al­li­sen kuor­man kasau­tu­mis­ta moni var­mas­ti pel­kää ja jät­tää sen vuok­si vapaa­eh­tois­työt koko­naan muil­le. Monen voi­mat kulu­vat jo omien töi­den ja per­heen pyö­rit­tä­mi­seen ja aja­tus nii­den lisäk­si teh­tä­väs­tä ”yli­mää­räi­ses­tä” työs­tä hir­vit­tää.

Iis­sä har­taas­ti odo­te­tun lii­kun­ta­hal­lin raken­ta­mi­nen on käyn­nis­ty­mäs­sä tämän syk­syn aika­na. Monen kun­ta­lai­sen toi­veis­sa on, ettei muu­ta­man vuo­den pääs­tä esi­mer­kik­si sali­ban­dys­ta kiin­nos­tu­nei­den tar­vit­si­si läh­teä Ouluun asti, vaan har­ras­ta­maan pää­si­si Iis­sä­kin. Ehkä jat­kos­sa pai­ni­maan tai voi­mis­te­le­maan ei tar­vit­si­si enää suun­na­ta Hau­ki­pu­taal­le, vaan oman kylän hal­lil­le. Ehkä näin onkin, mut­ta vain sii­nä tapauk­ses­sa, että seu­roi­hin riit­tää innok­kai­ta ja aktii­vi­sia ihmi­siä toi­min­taa jat­ka­maan ja uut­ta kehit­tä­mään. Mis­tä hei­tä löy­täi­si? Voi­sit­ko sinä olla yksi heis­tä?

Jus­si Kurt­ti­la
Iin kun­nan­val­tuus­ton 2. vara­pu­heen­joh­ta­ja
Kokoo­mus