Kes­kus­te­lem­me: Kesä­asuk­kaan miet­tei­tä, voi­ko val­koi­nen ruusu muut­tua punai­sek­si?

Nyt on jäl­leen se aika vuo­des­ta, että me kesä­asuk­kaat keräi­lem­me piha­ka­lus­tei­ta tal­vi­te­loil­le. Syk­syn sato on kerät­ty tal­teen. Voi sanoa että osit­tain olem­me tyy­ty­väi­siä ja osit­tain emme. Oli vaih­teek­si kui­vuut­ta ja hal­la­öi­tä­kin riit­tä­miin. Kyl­lä hal­la­har­so­ja sai levi­tel­lä useam­pa­na ilta­na niin peru­nan kuin kuk­kien­kin pääl­le.

Mut­ta vaih­te­lus­ta­han se käy. Voi sanoa, että kesä on mie­len­kiin­toi­nen. Kau­pun­gis­sa ei huo­maa, miten ilmoil­la on suu­ri mer­ki­tys kesän kul­kuun.

Kyl­lä ihmeel­li­nen yllä­tys­kin sat­tui, mihin ei ole löy­ty­nyt seli­tys­tä. Nel­jä vuot­ta sit­ten saim­me syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si val­koi­sen ruusun. Kol­me kesää sii­nä oli val­koi­set kukat, mut­ta nyt nel­jän­te­nä kesä­nä kukat oli­vat tum­man­pu­nai­set.

Kuk­ka on ollut samas­sa ruu­kus­sa koko ajan. Kukan tuo­jat sai­vat todis­taa myös tämän ihmeen.

Vai­kea oli uskoa todek­si, mut­ta tot­ta se on. Lähi­pii­rin bio­lo­gian tai­dot eivät ole pys­ty­neet rat­kai­se­maan asi­aa. Toi­vot­ta­vas­ti tähän löy­tyy seli­tys. Sitä jääm­me mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan.

Voi sanoa, että kesä on ollut moni­puo­li­sen vaih­te­le­va ja yllät­tä­vä. Siis­pä hyväs­te­lem­me kesä­pai­kan ensi kesää odot­ta­maan.

Kesä­asu­kas
Aino Nur­mi­nen
Ii