Kes­kus­te­lem­me: Har­sin­ta­hak­kuis­sa on mah­dol­li­suus

Talous­met­sien avo­hak­kuut ja nii­tä seu­raa­va met­sän­vil­je­ly puhut­ta­vat jat­ku­vas­ti. Luon­to­jär­jes­töt ovat jär­jes­tä­neet edus­kun­nal­le aihees­ta kan­sa­lais­aloit­teen. Tavoi­te on lopet­taa avo­hak­kuut met­sä­hal­li­tuk­sen mail­la ja pala­ta met­sien alku­pe­räi­siin poi­min­ta- eli har­sin­ta­hak­kui­siin.

Aloit­tees­sa ei ole kyse tiu­kim­mas­ta luon­non­suo­je­lus­ta. Olem­me jo luvan­neet Aic­hin kokouk­ses­sa 2014 suo­jel­la eri­tyyp­pi­siä luon­non­met­siä yhteen­sä 17 pro­sent­tia. Tämä suo­je­lu ete­nee. Näi­hin met­siin eivät kuu­lu min­kään­lai­set hak­kuut. Hak­kuu­ta­van vaih­to kos­kee suo­je­lun ulko­puo­lis­ta 83 pro­sent­tia, talous­met­siä.

Avo­hak­kuu kuu­luu sak­sa­lai­seen loh­ko­met­sä­ta­lou­den oppiin. Kes­tä­vän met­sän­kas­va­tuk­sen isä Hans Carl von Car­lowitz antoi 1713 opil­le perus­oh­jeen: ”Puu­ta ei saa haka­ta enem­pää kuin met­sät kas­va­vat”.

Ohje ei toteu­tu­nut taan­noi­sis­sa Sak­san poi­min­ta­hak­kuis­sa. Met­sien kas­vu- ja tuo­tos­tie­de ei osan­nut vie­lä las­kea seka­met­sien ja nii­den mones­sa ker­rok­ses­sa kas­va­vien pui­den kas­vua. Poi­min­ta­hak­kuil­le ei kyet­ty mää­rit­tä­mään ylä­ra­jaa. Hak­kuut jat­kui­vat hol­tit­to­mi­na. Sak­sa ajau­tui 1700-luvun lopus­sa Euroo­pan met­sä­his­to­rian syn­keim­pään met­sien hävi­tyk­seen.

Sak­sa siir­tyi 1800-luvul­la vil­je­ly­met­sä­ta­lou­teen. Sil­le kas­vu- ja tuo­tos­tie­de osa­si ennus­te­las­ken­nan.

Hävi­tet­ty­jä met­sä­aluei­ta alet­tiin met­sit­tää loh­koit­tain. Loh­kot istu­tet­tiin pää­osak­si kuusel­le. Vuo­sien saa­tos­sa kun­kin loh­kon met­sää hie­man har­ven­net­tiin. Näky­vin toi­mi oli sil­ti kun­kin loh­kon avo­hak­kuu noin 70 vuo­den iäs­sä. Sen jäl­keen loh­ko vil­jel­tiin uudel­leen, ja taas kuusel­le.

Kuusen vil­je­lys­sä von Car­lowitzin kes­tä­vän met­sä­ta­lou­den ohje toteu­tui. Sak­sas­sa puun kes­ki­kas­vu on ylit­tä­nyt vuo­tui­set hak­kuut yli sadan vuo­den ajan. Maa nousi met­sien hävi­tyk­sen tilas­ta Euroo­pan unio­nin joh­ta­vak­si met­sä­maak­si. FAO tilas­toi 2015 Sak­san met­sien kas­va­van puun mää­räk­si 3663 mil­joo­naa kuu­tio­ta.

Me otim­me jo yli 100 vuot­ta sit­ten oppia Sak­sas­ta. Senaat­tim­me kut­sui vuon­na 1858 sak­sa­lai­sen yli­met­sän­hoi­ta­ja Edmund von Ber­gin arvioi­maan Suo­men met­sät. Ete­lä­ran­ni­kol­ta Lap­piin saak­ka ulot­tu­neen mat­ka­ker­to­muk­sen yhteen­ve­to oli tyly: ”Met­sän hävit­tä­mi­ses­sä suo­ma­lai­set ovat tui­ki tai­ta­vik­si oppi­neet.”

Von Ber­gin raport­ti käyn­nis­ti met­sä­ta­lou­tem­me suu­ren muu­tok­sen. Met­sä­hal­li­tus perus­tet­tiin 1859. Evol­la alkoi 1862 met­sän­hoi­ta­jien kou­lu­tus, sak­sa­lai­sen mal­lin mukaan. Vuon­na 1886 senaat­ti sane­li lail­la: ”Met­sää älköön hävi­tet­tä­kö.” Met­sän­vil­je­ly yleis­tyi 1900-luvul­la, ensin val­tion met­sis­sä ja sotien jäl­keen yksi­tyis­met­sis­sä.

Lop­pu­tu­los oli Sak­saan ver­rat­ta­va. Nousim­me EU:n vii­den­nek­si met­sä­maak­si (Sak­san, Ruot­sin, Rans­kan ja Puo­lan jäl­keen). Vuon­na 2015 meil­lä oli kas­va­vaa puus­toa FAO:n las­ken­nan mukaan 2320 mil­joo­naa kuu­tio­ta.

Kun vil­je­ly­met­sä­ta­lou­den sata­vuo­ti­set näy­töt ovat näin muser­ta­via niin Sak­sas­sa, Suo­mes­sa kuin Ruot­sis­sa­kin, onko har­sin­ta­hak­kui­siin poh­jaa­val­la met­sä­ta­lou­del­la enää mah­dol­li­suuk­sia?

Met­sien kas­vu- ja tuo­tos­tie­de kehit­tyi 1900-luvun lop­pu­puo­lel­la tie­to­ko­nei­den myö­tä. Pys­tym­me nyt ohjeis­ta­maan har­sin­ta­hak­kuut niin, että ne eivät yli­tä met­sän vuo­si­kas­vua.

Itä-Suo­men yli­opis­ton pro­fes­so­ri Timo Puk­ka­la on osoit­ta­nut, että opti­maa­li­ses­ti haka­ten jat­ku­van kas­va­tuk­sen met­säs­sä yltää vähin­tään samaan puun kas­vuun ja hak­kuu­mää­rään kuin loh­ko­met­sä­ta­lou­des­sa. Kas­vuo­pil­li­ses­ti jat­ku­va kas­va­tus ja loh­ko­met­sä­ta­lous ovat tänään tasa­ver­tai­sia. Sik­si har­sin­ta­hak­kui­siin perus­tu­va met­sä­ta­lous yksi met­sän­kas­vat­ta­jan mah­dol­li­suus.

Veli Poh­jo­nen
maa­ta­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri
Hel­sin­gin yli­opis­ton met­sän­hoi­to­tie­teen dosent­ti
met­sä­ta­lou­den ener­gia­tuo­tan­non eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Joen­suun yli­opis­tos­sa
Kuusa­mo