Kes­kus­te­lem­me: Mitä on saa­tu aikaan?

Vaa­li­kausi alkaa olla koh­ta lopuil­laan. On aika arvioi­da, mis­sä asiois­sa olem­me onnis­tu­neet.

Vuon­na 2015 sain joh­taak­se­ni Suo­men, joka oli sur­keas­sa kun­nos­sa. Suo­meen oli tul­lut 100 000 työ­tön­tä edel­li­sel­lä vaa­li­kau­del­la, val­tio oli vel­kaan­tu­nut hyvin voi­mak­kaas­ti ja verot oli­vat nous­seet. Me pää­tim­me lait­taa Suo­men kun­toon. Se on vaa­ti­nut vah­vo­ja toi­men­pi­tei­tä, mut­ta tulok­sia on syn­ty­nyt. Tämän vaa­li­kau­den aika­na on syn­ty­nyt liki 140 000 uut­ta työ­paik­kaa, val­tion vel­kaan­tu­mi­nen on tait­tu­nut, vel­kaa on jopa lyhen­net­ty ja vero­tus on keven­ty­nyt. Mones­sa per­hees­sä on siis saa­tu töi­tä ja pal­kas­ta jää enem­män euro­ja käteen.

Miten tämä kehi­tys on näky­nyt koti­seu­dul­lam­me? Oulun seu­dun talous­kas­vu on ollut vah­vaa ja uusia yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­ko­ja on syn­ty­nyt run­saas­ti. Se on tavat­to­man iloi­nen asia. Samaan aikaan meil­lä on osaa­ja­pu­la eri­tyi­ses­ti ICT-alal­la. Kulu­nut vaa­li­kausi on näky­nyt moni­na yksi­tyi­si­nä ja jul­ki­si­na inves­toin­tei­na Oulun seu­dul­la. Muun muas­sa Poh­jan­maan radan inves­toin­nit ja Oulun sata­maan teh­ty uusi syvä­väy­lä, joka tuo mer­kit­tä­viä sääs­tö­jä poh­joi­sen yri­tyk­sien kul­je­tus­kus­tan­nuk­siin. Uut­ta tien­pin­taa on teh­ty Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun alueil­le yhteen­sä 1 283 kilo­met­riä. Pit­kään toi­veis­sa ollut maayh­teys Hai­luo­toon pää­tet­tiin, len­to­lii­ken­ne on kas­va­nut muka­vas­ti ja olem­me saa­neet uuden kan­sain­vä­li­sen yhtey­den Oulus­ta Tuk­hol­maan.

Myös tule­vai­suu­des­sa tar­vit­sem­me sat­sauk­sia Poh­jois-Suo­men lii­ken­nein­fraan. Mer­kit­tä­vä tule­vien hal­li­tus­kausien haas­te liit­tyy lii­ken­ne­ver­kon riit­tä­vän rahoi­tuk­sen tur­vaa­mi­seen. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­ver­kot ovat yhteis­kun­nan kas­vun, kil­pai­lu­ky­vyn ja työl­li­syy­den veri­suo­nis­to. Lii­ken­ne­väy­lien kor­jaus­ve­lan paik­kaa­mi­nen aloi­tet­tiin täl­lä vaa­li­kau­del­la ja sii­hen on suun­nat­ta­va lisä­ra­hoi­tus­ta myös tule­vai­suu­des­sa.

Lii­ken­ne­hank­keet on näh­tä­vä jat­kos­sa roh­keas­ti talous­kas­vun ja hyvin­voin­nin läh­tei­nä, eikä pelk­ki­nä menoe­ri­nä. Uusien rahoi­tus­mal­lien kehit­tä­mi­nen on vält­tä­mät­tö­myys. Tavoit­teek­si on otet­ta­va esi­mer­kik­si pää­asias­sa yksi­tyi­sel­lä rahoi­tuk­sel­la toi­mi­vat han­keyh­tiöt, jot­ka nopeut­tai­si­vat uusien infra­hank­kei­den syn­ty­mis­tä.

Tar­vit­sem­me edel­leen hyvää työl­li­syys­ke­hi­tys­tä ja sitä kaut­ta syn­ty­vää hyvin­voin­tia, jot­ta voim­me huo­leh­tia entis­tä parem­min kai­kis­ta niis­tä Suo­mes­sa asu­vis­ta ihmi­sis­tä, jot­ka tar­vit­se­vat eri­tyis­tä huo­len­pi­toa ja tukea. Inves­toi­mal­la asioi­hin, jot­ka vah­vis­ta­vat Suo­men kas­vua ja osaa­mis­ta voim­me pitää huol­ta kai­kis­ta suo­ma­lai­sis­ta ja estää eriar­vois­tu­mis­ta. Työ­tä on teh­ty ja se on tuot­ta­nut tulos­ta – Suo­mi on nyt huo­mat­ta­vas­ti parem­mas­sa kun­nos­sa kuin vii­me hal­li­tus­kau­den lopus­sa.

Juha Sipi­lä
pää­mi­nis­te­ri,
kes­kus­tan puheen­joh­ta­ja