Mie­li­pi­teet

Kes­kus­te­lem­me: Pate­nie­mes­sä poh­dit­tiin vesiem­me tilaa yli­su­ku­pol­vi­ses­ti

Loka­kuun 11 päi­vä­nä vie­tet­tiin Suur-Pate­las­sa yhteis­tä yli­su­ku­pol­vis­ta juh­laa kes­kit­tyen ympä­ris­tööm­me ja vesiem­me tilaan. Sen teim­me puhut­ta­mal­la toi­siam­me aihees­ta. Tee­moi­na täl­löin oli­vat mm. ruo­ka­hä­vik­ki, ravin­to ja ympä­ris­tö, kier­rä­tys, jäte­ve­det, his­to­riam­me Pate­nie­mes­sä veden äärel­lä. Kuu­lim­me suo­sik­kim­me Pate­nie­men Rai­tin liit­ty­mi­sen päi­vän tee­maan. Aja­tuk­sem­me pyö­ri kai­ken kaik­ki­aan kes­tä­vän kehi­tyk­sen tee­man ympä­ril­lä..

Lue lisää

Kes­kus­te­lem­me: Suo­mi on pape­rin kier­rät­tä­mi­sen mal­li­maa

Toi­sin kuin Lau­ri Tör­rö Ran­ta­poh­jan jutus­sa 1.10. ker­too, pape­ria ei Suo­mes­sa mene juu­ri­kaan polt­toon. Pape­rin kier­rä­tys­tä Suo­mes­sa sää­te­lee tuot­ta­ja­vas­tuu­la­ki, jon­ka toteut­ta­mis­ta hoi­taa Suo­mes­sa kak­si pape­rin tuot­ta­jayh­tei­söä. Tuot­ta­jayh­tei­söil­lä on Suo­mes­sa tuhan­sit­tain alue­ke­räys­pis­tei­tä ja veloi­tuk­se­ton pape­rin­ke­räys­pal­ve­lu talo­yh­tiöil­le isois­sa taa­ja­mis­sa. Jär­jes­tel­mä var­mis­taa, että pape­ri pää­tyy tehok­kaas­ti uusio­käyt­töön raa­ka-ainee­na. Suo­mes­sa kier­rä­tys­pa­pe­ri käy­te­tään pää­osin koti­mai­sen met­sä­teol­li­suu­den raa­ka-ainee­na, ja sii­tä val­mis­te­taan sano­ma­leh­ti- ja peh­mo­pa­pe­ria. Pape­ri kier­tää raa­ka-ainee­na kes­ki­mää­rin vii­si ker­taa.


Rant­sik­ka: Län­si­tuu­len ala­kou­lul­la on Välk­kis-lai­naa­mo

Välk­kis-lai­naa­mo on perus­tet­tu tänä syk­sy­nä. Lai­naa­mo on perus­tet­tu sik­si että oli­si väli­nei­tä väli­tun­neil­le. Kou­lun oppi­las­kun­ta hank­ki väli­nei­tä vii­me kevää­nä. Luo­kan­opet­ta­ja Sinik­ka Lit­tow on ollut muka­na lai­naa­mon perus­ta­mi­ses­sa. Välk­kik­ses­tä saa lai­na­ta väli­neen omal­la lai­naus­kor­til­la.


Luet­ko sinä? -kam­pan­jan novel­liar­viot myös ver­kos­sa

Ran­ta­poh­ja on muka­na Sano­ma­leh­tien Lii­ton Luet­ko sinä? -kam­pan­jas­sa. Sen tar­koi­tuk­se­na on edis­tää nuor­ten luke­mi­sen tai­to­ja. Jul­kai­sim­me aiem­min syk­syl­lä Sii­ri Eno­ran­nan novel­lin Foto­syn­tee­si, jos­ta jouk­ko kah­dek­sas­luok­ka­lai­sia Hau­ki­pu­taan, Kui­va­nie­men ja Yli­kii­min­gin kou­luis­ta laa­ti arvos­te­lun.


Luet­ko sinä? -teks­ti: Lem­mik­kien kapi­na

”Talu­ta minua.” Täl­lä lauseel­la alkaa tämä tule­vai­suu­den dys­to­pias­ta ker­to­va novel­li. Maa­pal­lo on tuhot­tu ihmis­ten toi­mes­ta, ja kruu­nut pääs­sä kul­ke­vat polar­kit talut­ta­vat ihmis­ten näköi­siä lem­mik­ke­jä ja syöt­tä­vät näil­le hel­miä, jot­ka saa­vat lem­mi­kit tot­te­le­maan omis­ta­ji­aan.


Luet­ko sinä? –teks­ti: Muis­tu­tus tasa-arvos­ta lem­mik­kien ja ihmis­ten näkö­kul­mas­ta

Sii­ri Eno­ran­nan kir­joit­ta­ma Foto­syn­tee­si (2019) on kol­mio­sai­nen novel­li, joka sijoit­tuu maa­il­maan, jos­sa luon­to on tär­keä osa ihmi­siä. Novel­li ker­too tule­vai­suu­des­ta ja 15-vuo­ti­aan polark­ki Jinin sekä hänen lem­mik­kin­sä Kayn suu­res­ta het­kes­tä hei­dän yleen­sä niin yksi­toik­koi­ses­sa elä­mäs­sä. Polark­kien elä­mäs­tä tekee yksi­toik­koi­sen se, että elä­mä ei tun­nu mil­tään ilman kruu­nu­ja, jot­ka vie­vät hei­dät muis­toi­hin. Lem­mik­kien elä­mä on päi­väs­tä toi­seen polar­keis­ta huo­leh­ti­mis­ta. Polark­ke­ja voi­si mie­les­tä­ni ver­ra­ta ihmi­siin, jot­ka ovat val­las­sa. Jos­kus ihmis­ten ei kuu­lu olla val­lan kah­vas­sa, vaan sii­tä on pääs­tet­tä­vä irti. Sen novel­li opet­taa.