Kou­lu­asiat puhut­ta­vat

Ran­ta­poh­jan sivuil­la on vii­me vuo­si­na kir­joi­tet­tu pal­jon kou­lu­asiois­ta. Ouluun liit­ty­neis­sä kun­nis­sa on oltu huo­lis­saan lähi­kou­lu­jen häviä­mi­ses­tä ja kou­lu­mat­ko­jen piden­ty­mi­ses­tä kou­lu­jen kes­kit­tyes­sä kes­kus­toi­hin. Myös kou­lu­jen sisäil­ma puhut­taa. Iis­sä kun­ta­päät­tä­jät ovat saa­neet tämän syk­syn aika­na mie­tit­tä­väk­seen Ala­ran­nan ja Oja­ky­län kou­lu­jen tilan­teet. Toi­sin kuin vaik­ka­pa kaa­voi­tuk­ses­ta tai vero­tuk­ses­ta, kou­lu­asiois­ta kai­kil­la tun­tuu ole­van mie­li­pi­teet.

Ouluun ver­rat­tu­na Ii on valin­nut toi­sen­lai­sen suun­nan kylä­kou­lu­jen suh­teen. Ii on halun­nut pro­fi­loi­tua kun­ta­na, jos­sa pie­niä­kin kylä­kou­lu­ja on pidet­ty pys­tys­sä. Yhdek­sän perus­kou­lua ja lukio vajaan kym­me­nen­tu­han­nen asuk­kaan kun­nas­sa tai­taa olla nyky­ään mel­koi­nen har­vi­nai­suus.

Ii on vii­me vuo­si­na inves­toi­nut kou­lui­hin pal­jon ja tar­ve inves­toin­neil­le näyt­täi­si jat­ku­van tule­vi­na­kin vuo­si­na. Kou­lu­asiat eivät ole siis häviä­mäs­sä kes­kus­te­lus­ta tule­vai­suu­des­sa­kaan.

Kou­lu­asiat puhut­ta­vat, mut­ta mil­lai­sia perus­te­lui­ta kes­kus­te­lus­sa kuu­lee? Kylä­kou­lun puo­les­ta puhu­taan usein sen lähei­sen sijain­nin vuok­si. Monel­le myös kou­lun pie­ni koko on arvo sinän­sä. ”Täs­sä kou­lus­sa kaik­ki tun­te­vat kaik­ki”, on nime­no­maan posi­tii­vi­ses­sa mie­les­sä esi­tet­ty perus­te, jol­la halu­taan koros­taa pie­nen kou­lun yhteis­hen­keä. Kylä­kou­lui­hin liit­tyy mones­ti myös suu­ri tun­ne­la­taus ja kou­lu­jen mer­ki­tys maa­seu­tu­ky­lien elin­voi­mai­se­na pitä­mi­sel­le on usein suu­ri. Kylä­kou­lut toi­mi­vat myös kylä­läis­ten har­ras­te- ja kokoon­tu­mis­paik­koi­na.

Pien­ten kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­sen puo­les­ta puhu­taan usein talous­puol­ta koros­taen. Pent­ti Soi­ni esit­ti vii­me vii­kon Ran­ta­poh­jas­sa huo­len­sa Iin talous­ti­lan­teen kehi­tyk­ses­tä ja kai­pa­si ulko­puo­lis­ta sel­vi­tys­tä Iin kou­lu­ver­kon sel­vit­tä­mi­sek­si. ”Sijoi­te­taan ope­tuk­seen, ei sei­niin”, usein aja­tel­laan. Kun oppi­las­mää­rä puto­aa tar­peek­si alas, myös peda­go­gi­set perus­teet kai­ve­taan esiin. Pie­nim­pien kou­lu­jen koh­dal­la herää huo­li sii­tä, voi­daan­ko ope­tus­ta enää jär­jes­tää mie­lek­kääs­ti.

Kun itse seu­raa kou­lu­kes­kus­te­lua sekä kun­nan­val­tuu­te­tun että luo­kan­opet­ta­jan näkö­vink­ke­lis­tä, tekee mie­li eväs­tää mei­tä edel­lä mai­nit­tu­jen perus­te­lu­jen pai­neis­sa kou­luis­ta päät­tä­viä muu­ta­mal­la aja­tuk­sel­la. Ope­tuk­sen laa­dun kan­nal­ta kou­lun kool­la ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä kuin usein aja­tel­laan. Toi­min­taan vai­kut­ta­vat pal­jon enem­män käy­tös­sä ole­vat resurs­sit: tun­ti­mää­rä, ryh­mä­koot, väli­neet ja ope­tus­ti­lat sekä joh­ta­mi­nen. Jako­tun­tien mää­rä, sekä koh­tuul­li­sen kokoi­set ryh­mät ovat ykkös­jut­tu­ja. Laa­duk­kaan ope­tuk­sen edel­ly­tyk­siä ovat niin ikään ter­ve sisäil­ma sekä nyky­ai­kai­sen kou­lun­pi­don mah­dol­lis­ta­vat tilat.

Pide­tään siis ennen kaik­kea huol­ta sii­tä, että edel­lä mai­ni­tut asiat ovat kun­nos­sa. Valit­tua lin­jaa kylä­kou­lu­jen suh­teen ei ole Iis­sä tar­peen romut­taa. Tämä ei saa kui­ten­kaan tar­koit­taa sitä, ettei kou­lu­ver­kos­ta sai­si kes­kus­tel­la ja tar­vit­taes­sa teh­dä pää­tök­siä sen tii­vis­tä­mi­ses­tä. Ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti on mie­les­sä pidet­tä­vä rea­li­teet­ti laa­dus­ta huo­leh­ti­mi­sen ohel­la.

Jus­si Kurt­ti­la, Iin kun­nan­val­tuus­ton 2.varapuheenjohtaja (kok)